Luomuksessa tehtävä tutkimus keskittyy ensisijaisesti eliöiden systematiikkaan ja eliömaantieteeseen, maapallon kehityksen geologiaan sekä biologisiin seuranta-aineistoihin ja ajoitusmenetelmiin perustuvaan tutkimukseen. Kokoelmiin ja seuranta-aineistoihin perustuva tutkimusprofiili on ainutlaatuinen Helsingin yliopistossa ja koko maassa.
Viime vuosina Luomus on vahvistanut osallistumistaan ilmastonmuutostutkimukseen. Keskeisiä uusia avauksia tällä saralla ovat olleet viherkattoja koskevan tutkimusryhmän perustaminen; kasvien avustettua leviämistä tutkivan monitieteisen ryhmän toiminnan alkaminen sekä ajoitusmenetelmiä hyödyntävän, Suomen Akatemian rahoittaman, ilmastohistoriaa tutkivan hankkeen käynnistyminen. Lisäksi muun muassa lintujen seuranta-aineistoja on hyödynnetty tutkimuksissa, joissa tarkastellaan eliöiden reaktioita muuttuvaan ilmastoon.
Luomuksen koordinoima ESCAPE-hanke (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species) on jatkanut toimintaansa edellisvuonna EU:n Life+ -ohjelmasta saamansa hankerahoituksen turvin. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa ja se kestää viisi vuotta. Lopputuloksena on muun muassa Suomen uhanalaisten luonnonkasvien geenipankki, jonka siemensäilö sijoittuu Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja syväjäädytetyt kasvisolukot Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.
Luomuksessa toimii oma tutkimus- ja opetusohjausryhmä
(TOOR), jonka tehtävänä on kehittää tutkimustoimintaa pitkäjänteisesti koko
laitoksen näkökulmasta. TOOR on muun muassa osallistunut laitoksen toimintaohjelman
2013–16 valmisteluun linjaamalla tutkimuksen kehittämiskohteita ja -toimenpiteitä.
Valokuva: Ahti Launis
Luonnontieteellinen keskusmuseo 2014