Suomalaisia lintuja on rengastettu jo 100 vuotta. Vapaaehtoiset ovat
tänä aikana tuottaneet merkittävän määrän aineistoa tieteen ja tutkimuksen
käyttöön. Aineistoa on hyödynnetty niin lintujen muuttoreittien kuin talvehtimisalueiden
selvittämisessä. Lisäksi on saatu selville maallikkoa kiehtovia yksityiskohtia,
kuten pisin muuttoreitti tai pitkäikäisin lintulaji. Ensimmäistä ennätystä
pitää hallussaan kalatiira ja jälkimmäistä harmaalokki.
Valtaosa linnuistamme lähtee täältä pohjoisesta etelään talvea pakoon. Kansainvälisistä
muuttajista saatiin tietoa vasta, kun kehitettiin lintujen rengastus. Maailman
ensimmäisen yksilöllisellä tunnuksella varustetun renkaan sai nilkkaansa
tanskalainen kottarainen vuonna 1899. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin rengastamisesta
innostuttiin myös Suomessa.
Maamme ensimmäinen rengastaja oli Helsingin yliopiston eläintieteen professori
Johan Axel Palmén. Hän tilasi vuonna 1912 Saksasta nimellään
ja osoitteellaan varustettuja renkaita, joita jakoi ystäväpiirilleen.
Oululainen talitiainen oli puolestaan ensimmäinen suomalainen lintu, jolla
oli kunnia saada rengas jalkaansa sata vuotta sitten 2.2.1913. Vuodesta
1926 rengastustoimintaa on koordinoinut eläinmuseo, josta sittemmin tuli
osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta.
Muuttoreittien ja talvehtimisalueiden lisäksi rengastuksen avulla saadaan
tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolinsyistä, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta,
vuosittaisista kannanmuutoksista ja lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä
sekä yksilön elinpiirin laajuudesta. Tieto on merkittävää esimerkiksi suojelualueiden
rajaamisessa, tuulipuistojen sijoitusratkaisuissa tai kaavoituspäätöksiä
tehtäessä.
Suomessa rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Maassamme
on tällä hetkellä noin 630 rengastajaa. He ovat kaikki vapaaehtoisia, eivätkä
saa tärkeästä työstään palkkaa tai muita korvauksia. Rengastajien pitkäjänteinen
työ on tuottanut tulosta esimerkiksi merikotkakannan hienona toipumisena.
Toisaalta rengastajien työ piirtää tärkeää kuvaa myös epäonnisemmista lajeista,
kuten peltojemme komean kuovin rajusta alamäestä tai mehiläishaukan taantumisesta.
Rengastetuista
•Suomessa on rengastettu yhteensä yli 10,5 miljoonaa lintua, joista on saatu
1,2 miljoonaa löytöilmoitusta
•Eniten on rengastettu talitiaisia (982 000), kirjosieppoja (655 000) ja
pajulintuja (608 000)
•Eniten löytöilmoituksia on saatu harmaalokista (yli 82 000), talitiaisesta
(46 000) ja haahkasta (36 000)
•Rengaslöytöjen perusteella tiedetään lokkien olevan pitkäikäisimpiä lintulajejamme.
Harmaa-, kala- ja selkälokki ovat eläneet yli 32 -vuotiaiksi.
•Rengaslöydöt kertovat, että meikäläinen kalatiira on lentänyt vähintään
kerran maapallon toiselle puolelle Australiaan yli 15 000 km päähän.
•Nopein todennettu muuttoetappi oli suosirrillä, joka eteni huikeat 1022
kilometriä vuorokaudessa Luvialta Saksaan
Renkaista
•Renkaita on Suomessa nykyisin 36 eri tyyppiä ja 26 eri läpimittaa. Linnun
rengas painaa suhteessa saman verran kuin ihmisen rannekello.
•Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus
•Palautusosoite on kaiverrettu suomalaisiin renkaisiin latinankielisessä
muodossaan. Renkaissa käytetään lyhenteitä MUSEUM ZOOLOG, HELSINKI, FINLAND
tai MUS.ZOOL, HELSINKI, FINLAND tai MUS.Z.HKI, FINLAND.
•Jos löytää rengastetun linnun, niin kuolleelta yksilöltä voi toimittaa
koko renkaan Rengastustoimistoon, elävältä kirjata numerokoodin muistiin
ja toimittaa sen samaan paikkaan. Tarkemmat ohjeet: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/loyto
Rengastajista
•Suomessa on arviolta 630 rengastajaa
•Rengastajat kokoontuvat tulevana viikonloppuna (2.-3.2.) juhlimaan 100-vuotista
taivaltaan järjestyksessä jo 44. rengastajakokoukseen, joka pidetään Kulttuurikeskus
Sofiassa Helsingin Vuosaaressa
•Voidakseen ryhtyä rengastajaksi, tulee suorittaa hyväksytysti rengastajatentti.
Lisätietoa: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/toiminta/rengastuslupa
•Rengastusta varten tarvittavia lintujen pyyntilupia myöntävät ELY-keskukset
luonnonsuojelulain piiriin kuuluville lajeille ja Suomen Riistakeskus metsästyslain
alaisille lajeille
•Lupa-asioita ja renkaita koordinoi Luomuksen rengastustoimisto
Valokuvat: Jani Järvi
Luonnontieteellinen keskusmuseo 2014