Luomuksen vuodet 2015 ja 2016: suuria saavutuksia, rajuja leikkauksia

Vuonna 2015 taivaanrantaan kerääntyneet talouspolitiikan tummat pilvet ennakoivat Suomen yliopistokentälle tuhoisaa myrskyä. Myös Luomusta runneltiin ankarasti: Helsingin yliopiston muutosohjelman tuoma 15 %:n vähennys henkilöstöön ja 10 %:n leikkaus budjettiin vuodelle 2016 sekä hallinnon keskittämisen mukanaan tuomat tuttujen työtovereiden siirtymiset pois lähityöyhteisöstä synkensivät luomuslaisten tunnelmia.

Koskaan aiemmin eivät irtisanomiset taloudellisista syistä olleet iskeneet Luomukseen. Helsingin yliopiston keskittyessä strategiassaan tiukasti tutkimukseen ja opetukseen Luomuksenkin oli välttämätöntä kohdentaa leikkaukset erityisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, kuten näyttelytoimintaan. Päätös ajaa alas toimivaa ja tuloksekasta sektoria oli kipeä, ja ratkaisu vaikuttaa väistämättä toimintamme profiiliin lähivuosina, mutta uudelleen organisoitu yleisöpalvelutiimi kykenee kuitenkin ylläpitämään vierailukohteitamme ja toivottamaan kävijät tervetulleiksi.

Huolimatta painottumisestaan näyttelytoimintoihin leikkaukset verottivat myös tutkimus- ja erityisesti kokoelmanhoitohenkilöstöä. Työvoiman puute näkyy nyt prosessien hidastumisena, ja kokoelmien asianmukaiseksi ylläpitämiseksi vaaditaan entistäkin tiukempaa priorisointia.

Samaan aikaan synkkien leikkausten kanssa tapahtui onneksi aiempien linjausten ja resursointien ansiosta hyvin myönteistä kehitystä, joka vahvistaa Luomusta kansallisena ja kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina. Suomen Lajitietokeskus muotoutui Luomuksen ICT-tiimin koodaamana ja yhteistyössä lukuisten sidosryhmien kanssa. Eläinkokoelmien massadigitointi käynnistyi pikkuperhosista, ja myös putkilokasvien digitointilinjasto asennettiin toimintakuntoon. Vuonna 2015 digitoitiin 70 000 ja vuonna 2016 jo 141 000 näytettä.

Myös fyysisten kokoelmien tilanne parani. Evakkotiloissa vuosia sijainnut Herbarium Generale, maailman putkilokasvien noin 0,5 miljoonan näytteen kokoelma, sai aiempaa toimivammat – jos kohta edelleen muusta herbaariosta erilliset – tilat Kansalliskirjaston maanalaisten kokoelmatilojen yhteydessä. Munkkiniemessä sijainnut, lahjoituksena saatu, noin 17 000 pesyettä käsittävä ja suuria harvinaisuuksia sisältävä Kreugerin munakokoelma puhdistettiin ja siirrettiin muiden eläinkokoelmien yhteyteen Pohjoiselle Rautatiekadulle. Tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä ja palveluita linjaavat asiakirjat, kokoelmapolitiikka ja digitaalisten aineistojen aineistopolitiikka, laadittiin ja hyväksyttiin johtokunnassa.

Luomuksen henkilöstö oli vuonna 2015 suurimmillaan, mutta kutistui vuonna 2016 viiden vuoden takaiselle tasolle ja tutkimushenkilöstön osalta jopa sen alle. Henkilöstön väheneminen vaikuttaa väistämättä tutkimustoiminnan volyymiin, vaikkakin Luomuksen tutkimushenkilöstö on erittäin tuotteliasta: vuonna 2016 tuotettiin tutkijatyövuotta kohden peräti 4,2 tieteellistä julkaisua! Julkaisemisen ohella tutkijamme ehtivät myös ohjaamaan opinnäytetöitä: vuosina 2015–2016 valmistui 13 luomuslaisten ohjauksessa ollutta väitöskirjaa.

Työ Luomuksen tutkimusjulkaisujen tieteellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on tuottanut tulosta. Kaikki laatuindikaattorit osoittavat nousevaa trendiä: entistä useampi tutkimustuloksistamme julkaistaan sarjassa, jolla on niin sanottu vaikuttavuuskerroin (Impact Factor, IF), ja artikkeleidemme julkaisufoorumeiden keskimääräinen IF on tasaisesti noussut päättyneen nelivuotiskauden aikana.

Henkilöstövähennyksistä huolimatta Luomuksen tutkijayhteisö sai myös vahvistusta kuluneina kahtena vuonna, kun ajoitustiimiin rekrytoitiin intendentiksi FT Laura Arppe, ja professoreiden Jouko Rikkinen ja Jaakko Hyvönen ja heidän ryhmiensä kotiyksiköksi vaihdettiin Luomus Biotieteiden laitoksen sijaan. Luomus esitti sydämellisen kiitoksen pitkäaikaisille työntekijöilleen puutarhateknikko Martti Koposelle ja toimistosihteeri Pirjo Hätöselle heidän jäädessä eläkkeelle vuonna 2015 sekä professori Olof Biströmille ja kirjastosihteeri Sirkka Sälliselle vuonna 2016. Hallintopäällikkö Heidi Kinnunen, hallintosihteeri Tiina Puolakoski, osastosihteeri Paula Björn ja tiedottaja Laura Hiisivuori puolestaan siirtyivät pois Luomuksesta vuonna 2016 Helsingin yliopiston keskittäessä hallinnon ja viestinnän Yliopistopalveluihin.

Tutkimuksen kansainvälisyys on Luomukselle itsestäänselvyys, ja vahvistamme maailmanlaajuisia kontaktejamme isännöimällä kansainvälisiä kokouksia. Vuonna 2015 Luomuksella kokoontuivat eri maiden oravatutkijat ja vuonna 2016 sadat jäkälätutkijat ympäri maailman tapasivat Helsingissä Luomuksen kutsumina.

Vuonna 2015 Luomuksen yleisökohteitten suosio nousi korkeimmalle sitten vuosien 2008–2009 yleisöryntäyksen Luonnontieteellisen museon peruskorjauksen jälkeen. Museossa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa vierailtiin yhteensä 233 000 kertaa! Vuonna 2016 kohteittemme markkinointia ja jopa aukioloja jouduttiin resurssipulassa supistamaan, minkä seurauksena käyntikerrat vähenivät 9 000:lla, mutta yhteislukema säilyi silti aiempia 2010-luvun vuosia korkeammalla. Maksullisen toimintamme tuotot nousivatkin peräti 44 % päättyneen nelivuotiskauden aikana, mikä hieman helpotti valtion budjettileikkausten vaikutuksia. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan laajat uudistustyöt pitivät aluetta edelleen työmaana, mutta uusien kokonaisuuksien — sammalpuutarhan, jäkäläpuutarhan, aistipuutarhan ja evoluutiopuun — valmistuessa puutarha nousee varmasti uuteen kukoistukseen.

Kuluneena kahtena vuonna Luomuksen työn tekemisen edellytyksiä on heikennetty voimakkaasti. Omasta puolestanikin totean, että jakso on ollut urani raskain. Luomuslaiset ovat kuitenkin omistautuneet työlleen ja paneutuneet tehtäviinsä ihailtavalla tarmolla ja tuloksellisuudella, ja se auttaa johtajaakin jaksamaan. Olen tästä koko porukalle erittäin kiitollinen.

Leif Schulman
Johtaja