Yleisökohteet

Luomuksella on Helsingissä kolme yleisökohdetta: Luonnontieteellinen museo sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat. Yleisökohteiden yli 200 000 kävijää vuodessa kertovat laajasta kontaktipinnasta suureen yleisöön ja moniin muihin sidosryhmiin.

Vuodesta 1869 toiminut Mineraalikabinetti suljettiin yleisöltä toukokuussa Mineraalikabinetti Helsingin yliopiston luopuessa Arppeanum-rakennuksesta. Mineraalikabinetin kivi- ja fossiilikokoelmat sijoitettiin Luonnontieteelliseen museoon sekä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan keskellä sijaitsevaan historialliseen kartanorakennukseen.

Kaisaniemen ulkopuutarhan mittava uudistushanke eteni, kun kesän kuluessa systemaattiseen osioon rakenteilla olevan evoluutiopuun muoto alkoi hahmottua. Kasvien evoluutiohistoriaa ja sukulaisuussuhteita havainnollistavan puun kasveja päästään istuttamaan vuoden 2015 aikana.

Luonnontieteellisessä museossa käynnistettiin uusi näyttelyhanke. Uuden Muutosta ilmassa -näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista luonnollemme. Näyttely esittelee suomalaisen tiedeyhteisön tuoreinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä haastaa kävijät pohtimaan ilmaston, luonnon ja ihmisen välisiä suhteita.

Näyttelyn päätähtiä ovat elokuussa 2014 museoon muuttaneet mammutit ja muut sukupuuttoon kuolleet jättiläisnisäkkäät, joista on tehty mahdollisimman luonnollisen näköisiä rekonstruktiota. Muutosta ilmassa -näyttelykokonaisuus rakentuu Luonnontieteellisen museon toiseen kerrokseen ja aukeaa yleisölle marraskuussa 2015.

Kävijämäärät

Vuonna 2014 Luomuksen yleisökohteissa vieraili kaikkiaan noin 215 000 eri-ikäistä kävijää. Luonnontieteellinen museo on ollut vuosittain yksi maamme suosituimmista museokohteista, ja kuluneen vuoden aikana siellä vieraili noin 156 400 kävijää (Taulukko 7).

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa oli vuoden aikana kävijöitä noin 23 600 ja Kumpulan ulkopuutarhassa noin 11 200. Alkuvuoden aikana Mineraalikabinetissa ehti vierailla 6 599 kävijää ennen kabinetin sulkemista toukokuussa.

Niin Luonnontieteellisen museon kuin Kumpulan ulkopuutarhankin kävijämäärissä tapahtui nousua edellisvuoteen verrattuna, kun taas Kaisaniemen kävijämäärät ovat kahtena edellisvuonna olleet aiempaa alhaisemmat todennäköisesti ulkopuutarhan remontin vuoksi. Yleisökohteiden kokonaiskävijämäärässä oli pientä laskua, mikä johtui Kaisaniemen uudistöiden myllertämästä ulkopuutarhasta ja Mineraalikabinetin sulkemisesta.   

TAULUKKO 7. Luomuksen yleisökohteiden kävijämäärät vuosina 2010–2014 ja yhteismäärät viiden viime vuoden aikana.

Luomuksen kävijämäärät
2010
2011
2012
2013
2014
Yhteensä
Luonnontieteellinen museo
152 000
151 586
152 264
153 766
156 397
766 013
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha
55 000
50 000
31 030*
24 226
23 595
183 851
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha
10 000
7 362
10 500
11 000
11 202
50 064
Mineraalikabinetti
9 000
7 362
13 516
11 812
6 599
48 289
YHTEENSÄ
226 000
211 586
207 310
200 804
197 793
1 048 217

*Vuodesta 2012 Kaisaniemen puutarhan kävijöiksi on laskettu ainoastaan kasvihuoneisiin saapuneet. Ulkopuutarhassa vierailee vuosittain arviolta 20 000 henkilöä.

Opastukset

Luonto ilmiöineen kiinnostaa kaiken ikäisiä, mikä näkyy paitsi Luomuksen yleisökohteiden kävijämäärissä myös opastusten suosiossa. Vuoden aikana Luomuksen yleisökohteissa järjestettiin kaikkiaan 1 068 opastusta, joiden lisäksi vierailijoille oli tarjolla 69 erilaista tietotuokiota ja työpajaa. Näiden ohella Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa perehdyttiin kesän teemapäivissä silkin saloihin, puutarhan pölyttäjiin ja hyötykasveihin.  

Palkinnot

Skepsis ry myönsi vuoden 2014 Sokrates-palkinnon Luonnontieteelliselle museolle "ekologiaa ja evoluutiota koskevan tiedon elämyksellisestä välittämisestä aina uusille suomalaissukupolville". Skepsis on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kriittistä ajattelua sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta. Yhdistyksen vuosittain jakama Sokrates-palkinto myönnetään taholle, joka on kunnostautunut rationaalisen ajattelun edistämisessä ja tieteellisen tiedon aseman parantamisessa.