Kokoelmien digitointi ja tietojärjestelmät

Luomus ylläpitää Suomen luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia ja pohjaa toimintansa näihin kokoelmiin. Luonnontieteelliset museot pyrkivät pelkkien harvinaisuuksien keräämisen sijaan kokoamaan lajeista lukuisia yksilöitä käsittäviä populaationäytteitä. Näin saadaan monipuolista tietoa lajin levinneisyydestä, alueellisesta ja geneettisestä muuntelusta sekä populaation koosta.

Jatkuvasti kasvavan tietomäärän hallinta ja saatavuus pyritään takaamaan siirtämällä kokoelmatiedot sähköiseen muotoon. Luomuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen Luonnontieteellisten kokoelmien digitointikeskus, Digitarium, aloitti toimintansa Joensuussa vuonna 2010. Digitarium toimii EU-hankerahoituksen turvin ja sen tarkoituksena on koordinoida ja toteuttaa luonnontieteellisten kokoelmien digitointia valtakunnallisesti.

Vuoden 2014 aikana Digitariumissa digitoitiin muun muassa Gunnar Blomqvistin noin 15 000 näytettä sisältävä kovakuoriaiskokoelma, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa Suomen tunnetusta kovakuoriaislajistosta ja lähes sata uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Pienten objektien kuvantamiseen kehitetty kuvauslinjasto on kokonaan Digitariumin suunnittelema ja ainoa laatuaan maailmassa.

Lajitietokeskus

Luomuksesta tehtiin vuonna 2012 perustetun koko maan kattavan yhtenäisen lajitietokeskuksen (Finnish Biodiversity Information Facility) kotipesä. Lajitietokeskuksen tehtävänä on kerätä yhteen kaikki tiedot maamme lajistosta. Luomus koordinoi ja ylläpitää keskusta yhteistyössä ympäristöministeriön, muiden lajitietoa käyttävien ministeriöiden, Suomen ympäristökeskus SYKE:n ja valtion tutkimuslaitosten sekä yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Lajitietokeskus kokoaa, arkistoi ja välittää kotimaisia elektronisia lajitietoaineistoja sekä tarjoaa näiden visualisointi- ja analysointityökaluja. Tavoitteena on rakentaa rinnakkain päättäjille ja kansalaisille suunnatut portaalit. Lajitietokeskus edistää tieteen avoimuutta, olemassa olevan tiedon tehokasta löytymistä ja käyttöä tutkimuksessa ja päätöksenteossa sekä tiedon laadunvalvontaa, kuvailua ja kumuloitumista.

Vuonna 2014 Lajitietokeskukselle myönnettiin mittava rahoitus valtion tuottavuusohjelman kautta. Lajitietokeskuksen internetsivusto tulee kokoamaan yhteen niin taksonomista kuin havainto- ja paikkatietoa. Tulevaisuudessa sivuilta voi etsiä tietoa, kuvia ja havaintokarttoja eri lajeista ja eliöryhmistä.

ESCAPE-hanke

Luomuksen koordinoima ESCAPE-projekti (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species) sai vuonna 2012 hankerahoituksen EU:n Life+ -ohjelmasta luonnonvaraisten, uhanalaisten kasvien siemenpankkitoiminnan aloittamiseksi maassamme. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa ja se toteutetaan yhteistyössä SYKE:n, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kanssa. Suomen ympäristöministeriö toimii osarahoittajana.

ESCAPE-hankkeen tavoitteena on muun muassa toteuttaa Suomen luonnonkasvien ex situ - eli etäsuojelustrategiaa ja tutkia mahdollisuuksia suojella uhanalaisia lajeja avustetun leviämisen sekä siirtoistutuksen avulla. Viisi vuotta kestävän hankkeen lopputuloksena on Suomen uhanalaisten kasvien geenipankki, jonka siemensäilö sijoittuu Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja syväjäädytetyt kasvisolukot Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Lisäksi hanke jakaa tietoa ja opastusta suojelun merkityksestä suurelle yleisölle, päättäjille sekä koululaisille opettajineen.

Vuoden 2014 aikana ESCAPE-hankkeessa keskityttiin muun muassa siementen keruuseen ja toimivaan säilömiseen sekä uhanalaisten kasvilajien lisäykseen kasvitieteellisissä puutarhoissa. Lisäksi valmistauduttiin vuonna 2015 aloitettaviin avustetun leviämisen kenttäkokeisiin.

Kansainvälistä yhteistyötä

Digitoidut kokoelmat ja havaintoaineistot saatetaan kansainväliseen käyttöön myös Global Biodiversity Information Facility (GBIF) -järjestön kautta. GBIF on hallitusten välinen aloite, jonka tavoitteena on saattaa lajien esiintymistietoja avoimesti kaikkien käyttöön tutkimuksen, luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Vasta perustettu suomalainen Lajitietokeskus tulee toimimaan keskitettynä väylänä GBIF -järjestön aineistoihin ja myös muihin kansainvälisiin eliölajiaineistojen yhteiskäytön portaaleihin.

Global Plants Initiative (GPI) puolestaan on yli kolmensadan herbaarion kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on luoda ja ylläpitää kattava kasvien ja sienten tyyppinäytteiden virtuaaliherbaario. Vuonna 2004 aloitetun hankkeen tuottama materiaali julkaistaan verkkosivustolla JSTOR Global Plants.

Tyyppinäyte on yleensä yksi herbaarionäyte, joka määrää lajin tai lajinsisäisen taksonin (kuten alalajin tai variaation) nimen käytön. Levien, kasvien ja sienten tieteellisten nimien käyttöä säätelee Kansainvälinen nimistösäännöstö (International Code of Nomenclature for Algae, Fungi and Plants, ICN). Tieteelle uusi eliö on kuvattava kirjallisesti nimistösäännöstön edellyttämien ehtojen mukaisesti.

Luomus on ollut mukana GPI-yhteisössä vuodesta 2009. GPI Helsingin vastuuhenkilö on professori Soili Stenroos kasvitieteen yksiköstä, hankkeessa ovat työskennelleet Jaana Haapala, Juha Kinnunen, Sanna Laine, Sampsa Lommi, Ari Taponen ja Saara Velmala.