Johtajan katsaus
Luonnontieteellisen keskusmuseon vuosi 2011 oli pitkäjänteisen työn upeiden hedelmien korjuun vuosi. Aivan erityisiä onnistumisia tuli tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saroilla, joskin myös kokoelmatoimi oli vireää ja muutaman vuoden jatkunutta suurta organisatorista uudistusta viimeisteltiin. Jälkimmäisestä hienona esimerkkinä saatiin laitoksen uuden visuaalisen ilmeen suunnittelu valmiiksi ja sen myötä lyhytnimeksi ja logoksi muodostui LUOMUS.
Luomuksen uudenmuotoinen, yksikönjohtajista, hallintopäälliköstä ja laitoksen johtajasta koostuva johtoryhmä oli ensimmäistä vuotta kokonaisuutena koossa. Tämä mahdollisti uuden organisaatiorakenteen täysimittaisen toiminnan sekä monien kehittämishankkeiden käynnistämisen. Myös talouden seuranta ja kustannustehokkuus saatiin entistä parempaan kuosiin, ja Luomuksen tulos olikin tilinpäätöksessä niukasti ylijäämäinen.
Kasvikokoelmat karttuivat vuonna 2011 hieman ennakoitua enemmän, ja kaikkien kokoelmien yhteenlaskettu kartunta ylitti 60 000 näytettä. Samanaikaisesti näytteiden uloslainaus oli jokseenkin vakiintuneela tasolla, noin 12 000 näytettä vuoden aikana. Andrew W. Mellon -säätiö myönsi jatkorahoituksen professori Soili Stenroosin johtamalle tyyppinäytteiden digitointihankkeelle, mikä paitsi osoittaa kokoelmiemme suurta kansainvälistä arvoa myös mahdollistaa digitoinnin volyymin kasvattamisen. Joensuussa sijaitseva luonnontieteellisten kokoelmien digitointikeskus Digitarium hioi tuotantoprosessejaan ja käynnisti myös Luomuksen näytteiden kuvantamisen. Tietojärjestelmiin kertyi uusia lajihavaintoja yhteensä yli 500 000 kappaletta. Kasvitieteen yksikkö julkaisi siemenluettelon, jossa tarjotaan siemeniä tieteelliseen käyttöön kansainvälisessä kasvitieteellisten puutarhojen materiaalinvaihto-ohjelmassa.
Luomuksen tutkijoiden tuloksellista työtä yliopisto-opiskelijoiden ohjaamisessa kuvaavat vuoden 2011 aikana ohjauksessa olleet 35 väitöskirjaa, joista seitsemän valmistui. Tutkijat olivat edellisvuoden tapaan myös erittäin aktiivisia julkaisijoita. Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen lukumäärä saavutti jälleen uuden ennätyksen, 202 kappaletta, mikä tarkoitti tutkijatyövuotta kohden 5,2 julkaisua. Näiden joukossa olivat e-lehdessä Nature Communications ilmestynyt, lehtopöllön värimuotojen esiintymisen suhdetta ilmastonmuutokseen selvittävä artikkeli, jonka yksi tekijä on yli-intendentti Jari Valkama ja jonka huomioivat uutisoinnissaan muun muassa BBC ja USA Today. Yli-intendentti Lauri Kailan vuosien työn tuloksena ilmestyi lähes 500-sivuinen suurteos Elachistine Moths of Australia, jossa kuvataan peräti 137 tieteelle uutta heinäkoilajia.
Tulevina vuosina on lupa odottaa mielenkiintoisia julkaisuja ajoitusyksikön johtaja Markku Oinosen Suomen mennyttä ilmastoa rekonstruoivasta tutkimushankkeesta ja yli-intendentti Arto Luttisen mannerten syntyhistoriaa tutkivasta hankkeesta, jotka molemmat saivat merkittävän rahoituksen Suomen Akatemialta vuonna 2011. Luomuksen tutkijat saivat myös rahoituksen neljään Suomen eliöstöä selvittävään projektiin ympäristöministeriön Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmasta. Hankkeissa muun muassa tuotetaan määristyskirjat rupijäkälille ja maanilviäisille sekä selvitetään tammihiiren ja kultapistiäisten esiintymistä maassamme.
Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa saatiin riemastuttavia palkintoja. Luomuksen kustantama, Soili Stenroosin, Katileena Lohtanderin, Teuvo Ahdin ja Leena Myllyksen toimittama, vuonna 2011 ilmestynyt Suomen jäkäläopas voitti Tieto-Finlandia-palkinnon. Luonnontieteellinen museo puolestaan äänestettiin parhaaksi perhekohteeksi Best of Helsinki Awards -kilpailussa ja Kaisaniemen kasvitieteelliselle puutarhalle myönnettiin Laps rakas -kunniakirja; näin lapset arvioivat: ”Meidän luokka kokoontuu usein Kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä on tosi mukava tunnelma ja tunnemme itsemme aina tervetulleiksi. Moni meistä on oppinut myös paljon maailman kasveista.”
Vuonna 2011 avattiin Luonnontieteellisen museon uusi vaihtuva näyttely Afrikan aarteita. Kaisaniemessä järjestettiin jälleen yhteistyössä yksityisen yrityksen kanssa Tulppaanien lumo -näyttely sekä yhteistyössä Suomen sieniseuran kanssa sieni- ja jäkälänäyttely ja -neuvonta, jossa vieraili yli 2 800 henkilöä kahden päivän aikana.
Tieteellisen tiedon saattamisessa yhteiskunnan käyttöön merkittäviä Luomuksen julkaisemia teoksia olivat jäkäläoppaan ohella Tuomo Niemelän Vihreä Afrikka, Marja Härkösen ja Elina Sivosen Limasienet sekä Jari Valkaman, Ville Vepsäläisen ja Aleksi Lehikoisen toimittama Suomen III lintuatlas. Asiantuntijatyön sektorilla valmistui Luomuksen kasvitieteen yksikön laatima Suomen uhanalaisten kasvilajien etäsuojelustrategia ja toimintaohjelma osana EU-LIFE+ -rahoitteista VACCIA-hanketta.
Vuoden 2011 lopulla Luomuksen muutoin hyvin suotuisissa merkeissä sujununeen työn horisonttiin kumpusi tummia pilviä valtiontalouden taannuttua äkillisesti. Tulevaa strategiakautta 2013–2016 suunnitellaan siksi huolestuneessa ilmapiirissä. Toivoa ja vahvaa uskoa tulevaisuuteen luo kuitenkin se, että Luomuksen henkilöstö tekee jatkuvasti erinomaista työtä sekä laadullisesti että määrällisesti. Yhdessä pystymme varmasti selviämään myös tulevista haasteista. Haluankin lausua lämpimät kiitokseni kaikille luomuslaisille!
Leif Schulman
Johtaja