Luonnon seuranta ja kartoitus

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on avainasemassa suomalaisten ja osin kansainvälisten luonnontieteellisten näytteiden ja havaintojen keräämisessä, tallentamisessa, säilyttämisessä ja tutkimisessa. Uhanalaisten lajien seurannoista on muodostunut pysyvä työkenttä. Luonnon seurantaa ja lajiston kartoitusta koskevaa työtä linjaa seurantaohjausryhmä (SOR), joka aloitti toimintansa vuonna 2011.

AFE

Luomus seuraa ja kartoittaa luontoa monin tavoin. Merkittäviä pitkäaikaisia Luomuksen koordinoimia kartoitushankkeita ovat Euroopan putkilokasvien levinneisyyskartoitus Atlas Florae Europeae (AFE) sekä Suomen putkilokasvien kartoitus. AFE:n ensisijainen tarkoitus on tuottaa putkilokasvien levinneisyyttä kuvaavia kasvikarttoja, joiden mukana on niitä täydentäviä lajin tai alalajin taksonomisia tietoja. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.luomus.fi/kasvitiede/afe.

Lintulaskennat ja kartoitukset

Lajistoseurannoista merkittävimpiä ovat erilaiset lintulaskennat. Kartoitus- ja seuranta-aineistot ovat paitsi tutkimusmateriaalia myös tärkeitä ympäristöhallinnon tiedonlähteitä. Lintukantojen seuranta-aineistoja on hyödynnetty muun muassa tutkimuksissa, joissa tarkastellaan eliöiden reaktioita muuttuvaan ilmastoon.

Vuonna 2011 julkaistiin Suomen kolmas lintuatlas (atlas3). Kahden aiemman atlas-kartoituksen kanssa tänä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen aineistosarja kertoo Suomen pesimälinnuston tilasta.

Mittavassa viisivuotisessa atlashankkeessa suurimman työn teki tuhatpäinen vapaaehtoisten harrastajien joukko, joka kartoitti yhteistyössä tutkijoiden kanssa koko maamme linnuston. Lopputuloksena on poikkeuksellisen laaja aineisto, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi kannanvaihteluiden ja uhanalaisuuskysymysten selvittämisessä.

Havaintoaineistot ja harrastajayhteistyö

Seurantaprojektien kautta saatiin vuoden 2011 aikana yhteensä 533 608 kirjattua havaintoa. Valtaosa tiedoista saatiin vapaaehtoislta harrastajilta, jotka ovat keskeinen tekijä kerättäessä luonnosta laajoja havaintoaineistoja.

Seuranta toteutettiin Kastikka-tietokannan (170 418), Hatikka-havaintopäiväkirjan (99 046) ja lintuseurantojen (264 144) avulla.

Vuoden 2011 havaintomäärä jäi selvästi alle tavoitteen (1 000 000 havaintoa), joskaan seuranta-aktiivisuudessa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Tavoitetta voidaan pitää epärealistisena, sillä se on perustunut tilanteeseen, jolloin on ollut menossa jokin erityinen, havaintojen keruuseen perustuva projekti.