Tunniste
Luonnontieteellisen keskusmuseon sivulle >
 
 

Kokoelmien digitointi ja tietojärjestelmät

 

Luomus ylläpitää Suomen luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia ja pohjaa toimintansa näihin kokoelmiin. Pelkkien harvinaisuuksien keräämisen sijaan luonnontieteelliset museot pyrkivät kokoamaan lajeista lukuisia yksilöitä käsittäviä populaationäytteitä. Näin saadaan monipuolista tietoa lajin levinneisyydestä, alueellisesta ja geneettisestä muuntelusta sekä populaation koosta.

Yhä kasvavan tietomäärän hallinta ja saatavuus taataan siirtämällä kokoelmatiedot sähköiseen muotoon. Luomuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen Luonnontieteellisten kokoelmien digitointikeskus, Digitarium, aloitti toimintansa Joensuussa vuonna 2010. Digitarium toimii EU-hankerahoituksen turvin ja sen tarkoituksena on koordinoida ja toteuttaa luonnontieteellisten kokoelmien digitointia valtakunnallisesti. Vuoden 2012 aikana koulutettiin digitointiosaajia ja käynnistettiin massadigitoinnin tuotantovaihe. Keskuksen rahoitus on varmistunut kesäkuuhun 2014 asti.

Lajitietokeskus

Vuonna 2012 päätettiin perustaa koko maan kattava yhtenäinen lajitietokeskus (Finnish Biodiversity Information Facility), joka kerää yhteen kaikki tiedot maamme lajistosta. Luomuksesta tehtiin lajitietokeskuksen kotipesä, joka koordinoi ja ylläpitää perustettavaa keskusta yhteistyössä ympäristöministeriön, muiden lajitietoa käyttävien ministeriöiden, Suomen ympäristökeskus SYKE:n ja valtion tutkimuslaitosten sekä yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Lajitietokeskus kokoaa, arkistoi ja välittää kotimaisia elektronisia lajitietoaineistoja sekä tarjoaa näiden visualisointi- ja analysointityökaluja. Tavoitteena on rakentaa rinnakkain päättäjille ja kansalaisille suunnatut portaalit. Lajitietokeskus edistää tieteen avoimuutta, olemassa olevan tiedon tehokasta löytymistä ja käyttöä tutkimuksessa ja päätöksenteossa sekä tiedon laadunvalvontaa, kuvailua ja kumuloitumista.

ESCAPE-hanke

Luomuksen koordinoima ESCAPE-projekti (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species) sai vuonna 2012 hankerahoituksen EU:n Life+ -ohjelmasta luonnonvaraisten, uhanalaisten kasvien siemenpankkitoiminnan aloittamiseksi maassamme. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa ja se toteutetaan yhteistyössä SYKE:n, Metsähallituksen ja Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kanssa. Suomen ympäristöministeriö toimii osarahoittajana.

ESCAPE-hankkeen tavoitteena on muun muassa toteuttaa Suomen luonnonkasvien ex situ -suojelustrategiaa ja tutkia mahdollisuuksia suojella uhanalaisia lajeja avustetun leviämisen sekä siirtoistutuksen avulla. Viisi vuotta kestävän hankkeen lopputuloksena on Suomen uhanalaisten kasvien geenipankki, jonka siemensäilö sijoittuu Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja syväjäädytetyt kasvisolukot Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Lisäksi hanke jakaa tietoa ja opastusta suojelun merkityksestä suurelle yleisölle, päättäjille sekä koululaisille opettajineen.

Kansainvälistä yhteistyötä

Digitoidut kokoelmat ja havaintoaineistot saatetaan kansainväliseen käyttöön myös Global Biodiversity Information Facility (GBIF) -järjestön kautta. GBIF on hallitusten välinen aloite, jonka tavoitteena on saattaa lajien esiintymistietoja avoimesti kaikkien käyttöön tutkimuksen, luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Global Plants Initiative (GPI) on Andrew W. Mellon -säätiön rahoittama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on rakentaa kattava kasvitieteellinen verkkosivusto. Ohjelman tavoitteena on digitoida kaikki olemassa olevat kasvien ja sienten tyyppinäytteet ja sijoittaa ne JSTOR Plant Science -tietokantaan. Luomuksen kasvitieteen yksikkö on ollut yksi GPI:n noin 150 yhteistyökumppanista keväästä 2009 lähtien. Ensimmäinen erä omaa materiaaliamme — jäkälien ja putkilokasvien tyyppinäytteitä — julkaistiin aivan hiljattain.

Andrew W. Mellon -säätiö on myös myöntänyt jatkorahoituksen professori Soili Stenroosin johtamalle digitointihankkeelle.