Helsingin hyönteistieteellinen yhdistys

Kuukausikokous 29.9.1976

Prof. Walter Hackman piti esitelmän sienissä elävien Anthomyidae-kärpästen biologiasta.

Yo Carl-Gustaf Lagercrantz näytti yksilön lajia Aegeria melanocephala (Lep., Sesiidae) N: Espoon Kilosta sekä yhden Sesia scoliaeformis (Lep., Sesiidae) N: Espoon Laajalahdesta.

Yo Larry Huldén ilmoitti maalle uuden kaskaan Limotettix plutonius Uhl. (Hem., Cicadellidae) maakunnista Kb ja Ob. Neljä lajia on poistettava Suomen lajistosta johon ne on viety virhemäärityksen takia, nimittäin Jassargus distinguendus Fl. (Hem., Cicadellidae), Eupteryx melissae Curt. (Hem., Cicadellidae), Cixius stigmaticus Germ. (Hem., Cixiidae) ja Chloriona unicolor H.S. (Hem., Delphacidae). Lajit Psammotettix confinis Dahlb. ja Typhlocyba rosea on vahingossa ilmoitettu Suomelle uusina kahdesti.

Yhteiskokous Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa 15.10.1976

Yhdistysten julkaisutoiminnan uudelleenjärjestelystä keskusteltiin, ja asia siirrettiin yhdistysten hallitusten käsiteltäväksi.

MML Svante Ekholm esitti katsauksen kesän 1976 lämpö- ja sadeoloihin. Kesää oli luonnehtineet kylmät yöt, sademäärät vaihtelivat huomattavasti maan eri osissa. Länsi-Suomessa oli loppukesä poikkeuksellisen kuiva.

FT Harry Krogerus selosti perhosesiintymisiä Lohjan seudulla kesällä 1976. Lämpimänä aikana huhtikuussa oli suhteellisen paljon kevätperhosia liikkeellä, sitte seurasi kylmä jakso ja moni kesäkuun lento siirtyi heinäkuuhun. Yhteensä havaittiin 429 suurperhoslajia, poikkeuksellisen alhainen luku, moni suhteellisen yleisenä alueella esiintynyt laji oli harvinainen, tai puuttui kokonaan. Tavallista yleisempiä olivat Dendrolimus pini, Notodonta torva, Clostera curtula, Pheosia gnoma, Boarmia roboraria, Alcis glabraria ja Laspeyria flexula. Perhosten kannalta oli kesä kaikista heikoimpia. Myös Kuusamossa oli todettu heikko perhostilanne.

Leht. Osmo Peltonen ilmoitti että myös Mäntyharjulla kesä oli perhosten kannalta viime vuosikymmenien huonoimpia. Lajimäärä, 388 suurperhosta ja 372 pikkuperhosta, oli suurin piirtein kuin v. 1974, mutta yksilömäärä oli lukuisissa lajeissa alhainen. Tavallista yleisempiä olivat vai harvat suurperhoslajit: Rivula sericealis, Geometra papilionaria, Hylaea fasciaria, Crocallis elinguaria, Boarmia roboraria sekä Arctia caja. Provinssille uusia olivat Mythimna straminea, perizoma sagittata ja Eupithecia groenblomi (toukkalöytö).

Metsäteknikko Jaakko Kangas mainitsi että hän oli Pälkäneeltä kesälla 1976 saanut 447 suurperhoslajia; alueelta on kaikkiaan todettu 588 lajia. Mielenkiintoisista löydöistä mainittiin Noctua fimbriata Pälkäneeltä.

Maist. Martti Koponen mainitsi että Coleophora laricella oli esiintynyt lehtikuusilla hyvin vähän, ja että sen loisista kiilukainen Cirrospilus pictus melkein puuttui. Dr. Harry Krogerus nämnde att Epinotia diniana uppträtt rikligt på lärk 1976.

Prof. Esko Kangas toi esille kysymyksen, missä määrin ympäristön saastuminen saattaisi vaikuttaa suurten perhosten harvinaistumiseen. Tri Harry Krogerus totesi että nykyään näkee merkittävästi vähemmän suuria kehrääjätoukkia kuin ennen. MML Svante Ekholm huomautti että suuria päiväperhosia näkee vuosi vuodelta vähemmän Tikkurilassa asutuskeskuksen lähettyvillä.

Prof. Esko Kangas näytti Pohjoismaille uuden kaarnakuoriaisen Pityogenes monacensis Fuchs (Col., Scolytidae) Ruotsin Gotska Sandöstä.

Yo Jyrki Muona ilmoitti että past. Paavo Savolainen oli Kb: Värtsilästä löytänyt leppäkertun Semiadalia notata (Laich.) (Col., Coccinellidae), joka on Suomen nykyalueelle uusi.

Tri Veli Vikberg ilmoitti seuraavat Suomelle uudet pistiäiset: Pachynematus imperfectus Zadd. (Hym., Tenthredinidae), lehtikuusella elävä sahapistiäinen, sekä sen loiset Eurytoma laricis Yano (Hym., Eurytomidae) ja Eurypelma pullus Ruschka (Hym., Eupelmidae), kaikki Etelä-Hämeestä, Anteon albidicolle Kieff. (Hym., Dryinidae) samalta alueelta, sekä Cephalcia alashanica Gussak. (Hym., Tenthredinidae) Ab: Rymättylästä (leg. V.J. Karvonen). Lisäksi hän näytti Suomelle uuden nivelkärsäisen Euryopicoris nitidus (M.D.) (Hem., Miridae) Ta: Hämeenlinnasta sekä maalle uuden miinaajakärpäsen Hexomyza schineri Gir. (Dipt., Agromyzidae) Ta: Hattulasta.

LuK Esko Linnaluoto näytti sarjan harvinaista perhosta Hepialus fuscoargenteusLe: Raittijärveltä, v. 1976.

FK Martti Raekunnas näytti maalle uuden kultapistiäisen Hedychrum intermedium (Hym., Chrysididae) Ka: Haminasta. Laji loisii Philanthus triangulum-pistiäisen toukissa.

Kuukausikokous 17.11.1976

Lis. Ilkka Teräs piti esitelmän kimalaisilla suoritetuista merkintäkokeista Lammilla.

Sopimusehdotukset Suomen Hyönteistieteellisen Seuran, Suomen Perhostutkijain Seuran ja Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran välillä koskien Notulae Entomologicaen yhteistä julkaisemista sekä Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa koskien Annales Entomologici Fennicin ja Acta Entomologica Fennican julkaisemista sekä ehdotukset julkaisujen johtosäännöiksi käsiteltiin ja hyväksyttiin.

Annales Entomologici Fennicin ja Acta Entomologica Fennican valtuuskuntaan nimettiin dos. Martin Meinander ja tri Harry Krogerus. Notulae Entomologicaen valtuuskuntaan limettiin lis. Svante Ekholm ja lis. Hans Silfverberg .

Yo Anders Albrecht ilmoitti maalle uusia luteita ja kaskaita: Phytocoris insignis Reut. N: Tenholasta ja Tvärminnestä, Elasmostethus brevis Lindb. N: Inkoosta, Typhlocyba bifasciata Boh. Ab: Pohjasta, Edwardsiana candidula (Kirschb.) Al: Jomalasta, Cicadula albingensis Wagn. N : Ruotsinpyhtäältä sekä Endria nebulosa (Ball) N: Tvärminnestä ja Bromarvista.

Yo Larry Huldén ilmoitti että prof. Ossiannilsson oli kirjeitse kertonut että kaskas Lebradea icarus Oss. on nuorempi synonymi lajilla L . karafutonis Matsum. Tri Rauno Linnavuori oli kirjeitse ilmoittanut että laji Phytocoris reuteri Saund. (Het., Miridae) oli kokoelmissamme väärin määritetty, ja se on poistettava lajistostamme..

Dos. Martin Meinander ilmoitti että hän oli tutkiessaan lakkisienissä eläviä kaksisiipisiä määrittänyt kasvatuksista tulleen materiaalin siitä sienisääskien (Dipt., Mycetophilidae) lajiryhmästä, joka on kulkenut nimellä Mycetophila lineola Meig. Neljä lajia löytyi, yksi niistä tieteelle uusi; muut olivat M. ichneumonea Say, joka on meillä yleisin, M. strobli Last., jota sitäkin oli runsaasti, sekä M. uninotata Zett. Uusi laji löytyi Tricholoma-sienistä, muut tuntuvat olevan polyfageja, joskin eri painopistein,

Vuosikokous 16.2.1977

Dos. Juha Viramo piti esitelmän hyönteiskoverteista ja koverretutkimuksesta.

Sihteeri esitti toimintakertomuksen vuodelta 1976. Rahastonhoitaja selosti yhdistyksen tilejä vuonna 1976. Kirjastonhoitaja esitti kertomuksen yhdistyksen kirjastosta ja julkaisuvaihdosta vuonna 1976. Tilintarkastuskertomus esitettiin, ja kun siinä ei ollut huomautuksia, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus vuodelta 1976.

Hallitusta valittaessa vanha hallitus valittiin uudelleen koostumuksenaan: Puh.j. tri Harry Krogerus, varapuh.j. prof. Max v.Schantz, siht. prof. Walter Hackman, rah.hoit. DE Ingmar Rikberg, kirjastonhoit. FL Hans Silfverberg, muut jäsenet dos. Martin Meinander ja FM Pehr Ekbom .

Tilintarkastajiksi valittiin FM Björn Federley ja FM Bo Forsskåhl, sekä varalle FL Ilkka Teräs ja yo Roland Skytén.

Koska lis. Hans Silfverberg oli valittu Notulae Entomologicaen toimitukseen, valittiin hänen tilalleen valtuuskuntaan dos. Samuel Panelius .

Koska dos. Martin Meinander oli valittu Annales Entomologici Fennicin ja Acta Entomologica Fennican toimitukseen valittiin hänen tilalleen valtuuskuntaan FM Pehr Ekbom.

Uudeksi jäseneksi valittiin hra Krister Strandberg.

LuK Olof Biström ilmoitti maalle uuden kärsäkkään Bagous collignensis (Hbst.) (Col. Curculionidae) N: Tvärminnestä; lajista on aikaisempi löytö Al: Kökarista, ilmoitettu nimellä B. brevitarsis. Lisäksi Biström näytti harvinaiset kuoriaiset Atheta planifrons (Waterh.) (Col., Staphylinidae) ja Atomaria atra (Hbst.) N: Tvärminnestä.

FK Jyrki Muona ilmoitti Suomelle uudet kovakuoriaiset Amarochara forticornis (Lac.) (Col., Staphylinidae) Ab: Lohjalta ja Badister unipustulatus (Bon.) (Col., Carabidae) N: Tvärminnestä, sekä harvinaiset lajit Aleochara ruficornis Grav. (Col., Staphylinidae) Ab: Lohjalta ja Eicolyctus brunneus (Gyll.) (Col., Languriidae) Ob: Haukiputaalta.

Kuukausikokous 16.3.1977

Lis. Matti Hämäläinen piti esitelmän "Sovellettuun hyönteistieteeseen tutustumassa Kanadassa".

Uusiksi jäseniksi valittiin Klas Gustavsson ja Greger Englund.

FK Jyrki Muona ilmoitti löytäneensä lyhytsiipisen Acrostiba borealis Thoms. (Col., Staphylinidae) Bulgarian Rila-vuoristosta. Lajia ei ole aikaisemmin mainittu Keski- eikä Etelä-Euroopasta.

Dos. Martin Meinander ilmoitti maalle uudet lajit Culicoides scoticus Down. & Kttl. och C. chiopterus (Meig.) (Dipt., Ceratopogonidae), jotka olivat kuoriutuneet sienistä Ta: Lammilta, ensinmainittu myös N: Tvärminnestä. Lisäksi oli Forcipomyia kaltenbachii Winn. kuoriutunut sienistä Ks: Oulankalta; tämä laji tunnettiin ennenkin Suomesta.

Dos. Martin Meinander ilmoitti että se jäytiäislaji, joka oli kulkenut meillä nimellä Embidopsocus enderleini Ribaga todellisuudessa on Badoniella titei Pearman (Psoc., Sphaeropsocidae); laji tunnetaan maakunnista Ab, N, Ob ja Ks.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa 13.4.1977

Jägm. Ingvar Svensson piti esitelmä eräiden perhoslajien esiintymisestä Ruotsissa eri vuosikymmeninä.

Kuukausikokous 18.5.1977

FK Christian Oker-Blom piti esitelmän Suillus.-suvun ruokasienissä elävistä kaksisiipisistä

FK Jyrki Muona piti esitelmän avohakkuun vaikutuksesta metsien kovakuoriaisfaunaan.

Hallitus valtuutettiin allekirjoittamaan sopimus yhdistyksen kirjaston hoidon luovuttamisesta valtiolliselle tieteelliselle keskuskirjastolle.

Seuraavat stipendit jaettiin: Anders Albrecht 700 mk kaskaita loisivien pipunculidien ja dryinidien tutkimiseen Tvärminnessä, Olof Biström 350 mk för Mäntyharjun kovakuoriaisfaunan inventointiin, Jukka Jalava 500 mk kahden kääriäislajiparin isoentsyymitutkimukseen, Jorma Kyrki 600 mk Suomen pikkuperhosten levinneisyyden kartoittamiseen ja Jyrki Muona 500 mk kovakuoriaisten museotutkimuksiin Baltian maissa.

Päätettiin että yhdistyksen toimihenkilöihin lisätään apulaissihteeri, joka hoitaisi osaa jäsentiedotuksista. Apulaissihteeriksi valittiin yo Anders Albrecht.

FK Olof Biström näytti maalle uuden kaarnakuoriaisen Hylastes angustatus (Hbst.) ( Col., Scolytidae) N: Tvärminne Brännskäristä.

FK Jyrki Muona ilmoitti että LuK Juha Vuorimies oli N: Tvärminnestä löytänyt Suomelle uuden leppäkertun Harmonia quadripunctata (Pont.) (Col., Coccinellidae).

Prof. Walter Hackman ilmoitti maalle uuden ryhäkärpäsen Diploneura cornuta Bigot (Dipt., Phoridae), joka oli löytynyt sisätiloista Helsingissä.

Lis. Svante Ekholm selosti havaintojaan Inachis ion talvehtimisesta Pellingissä 1976-77.

Prof. Walter Hackman ilmoitti että hän oli keväällä 1976 löytänyt Euceraphis punctipennis- lajin kirvoja Pholiota carbonaria-sienen heltoista N: Espoon Kolmperässä. Laji elää normaalisti koivulla.

Kuukausikokous 28.9.1977

Puheenjohtaja lausui muistosanat maist. Adolf Nordmanista och maist. Ragnar Storåsta.

Tri Harry Krogerus selosti 17. pohjoismaisten hyönteistieteilijäin kongressia Bergenissa 2-4.8.1977, ja prof. Walter Hackman kertoi kongressiretkestä Hardangereriin. Lis. Svante Ekholm näytti retken aikana otetun filmin.

Uusiksi jäseniksi valittiin FK Tom Clayhills, yo Thomas Öhman ja yo Rickard Baranowski.

FL Hans Silfverberg selosti L. Dieckmannin (DDR) Apion -suvun revisiota. A. amethystinum brundini Wagn. ja A. punctirostre scandinavicum Brund. i.l. on korotettu lajitasolle. Apion platalea-ryhmästä tunnetaan A. afer Gyll. Suomesta ja A. gnarum Faust Itä-Karjalasta, A. platalea Germ. ei sitä vastoin esiinny Suomessa.

FL Hans Silfverberg näytti koloradonkuoriaisen Leptinotarsa decemlineata (Say) (Col., Chrysomelidae) yksilöä, joka oli tullut elävänä kauppaan Helsingissä viinirypäleiden mukana.

Prof. Walter Hackman selosti hirvikärpäsen Lipoptena cervi (L.) (Dipt., Hippoboscidae) leviämistä kohti länttä Suomessa. Vuonna 1977 lajia tavattiin kahdesta paikasta N: Espoosta, sekä N: Kirkkonummelta.

LL Eero Helve ilmoitti kaksi Suomelle uutta lyhytsiipistä (Col., Staphylinidae): Megarthrus nitidulus Kr. N: Espoosta, 5.7.1974, ja Placusa suecica Johns. & Lundb. Tb: Muuramesta, 17.6.1975.

Yhteiskokous Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa 19.10.1977

Prof. Walter Hackman selosti VII. kansainvälistä keskieurooppalaisen entomofaunistiikan symposiota, joka oli järjestetty Leningradissa 19-24.9.1977; hän oli siellä ainoana osallistujana Suomesta.

MML Svante Ekholm selosti kesän 1977 lämpö- ja sadeoloja käyttäen Langin tekijää. Kesä oli kylmä ja sateinen suurimmassa osassa maata..Pienemmällä alueella lounaassa tilanne oli eduöllisempi kesäkuussa, mutta heinäkuu oli kaikkialla kehno, vain hieman parempi Itä_Suomen sisäosissa. Päiväperhoset olivat silmiinpistävän vähälukuisia.

Tri Harry Krogerus selosti perhosten esiintymistä Lohjan seudulla vuonna 1977. Kaikkiaan todettiin 368 suurperhoslajia, alueen pohjanoteeraus siitä huolimatta että keräilyaktiviteetti oli normaali. Valolle normaalisti tai sitä hieman runsaammin tulleita lajeja olivat vain muutamat: Eurois occulta, Lycophotia porphyrea, Amphipyra perflua, Enargia paleacea, Thera firmata ja Eupithecia sobrinata. Perhosia oli ollut hyvin heikosti myös Ahvenanmaalla ja Lapissa.

Leht. Osmo Peltonen selosti perhosten esiintymistä Mäntyharjulla 1977. Suurperhosia hän oli havainnut 343 lajia, alueelta tunnetaan 580 lajia. Tulos oli sekä laji- että yksilömäärältään pohjanoteeraus normaalista keräilyaktiviteetista huolimatta.

Dos. Kauri Mikkola mainitsi että syksyn 1976 aikaiset hallat ilmeisesti olivat olleet kohtalokkaat monille hyönteisille, ja osoitti lämpösummia esittävillä diagrammeilla että varsinkin Ahvenanmaa oli ollut hyönteisille erittäin epäsuotuisa v. 1977.

Prof. Martti Markkula huomautti että Tuhoeläintutkimuslaitokselle saatujen tietojen mukaan kesällä oli esiintynyt tuhohyönteisiä hyvin niukalti.

Maist. Osmo Heikinheimo kiinnitti huomiota siihen että epäsuotuisat sääsuhteet ovat saattaneet estää monen hyönteislajin parveilulentoa sekä naaraitten lentoa muninnan yhteydessä. Esimerkkinä hän mainitsi Carpocapsa pomonella-kääriäisen.

Prof. Walter Hackman mainitsi että päiväperhosista Inachis io oli esiintynyt pitkään syksyllä Etelä-Suomessa, havaintoja oli mm. Espoon Kolmperästä ja Helsingin Kasvitieteellisestä puutarhasta. Toisaalta ei Kolperässä nähty ainoatakaan Pieris brassicae-yksilöä vuonna 1977.

Tri Harry Krogerus huomautti että päiväperhoskato v. 1963 ilmeisesti oli johtunut siitä että usean lajin parittelu- ja munimislento estyi erittäin sateisena kesänä 1962, joka oli vielä kesää 1977 sateisempi. Näinollen on odotettavissa että vuonna 1978 on hyvin vähän päiväperhosia.

Prof. Esko Kangas ennusti että mäntypistiäisen Diprion sertifer toukkia tulee esiintymään hyvin niukalti 1978, koska laji on arka sääsuhteille lentokauden aikana.

Lis. Svante Ekholm oli todennut että Pegomya hyoscyami oli muninut runsaasti eräille viljelyskasveille Kemiössä kesäkuun lämpimän jakson aikana, mutta että maan korkea lämpötila todennäköisesti oli ollut epäedullinen munien kehitykselle.

Metsäteknikko Jaakko Kangas mainitsi että perhosten esiintyminen Pälkäneellä ei antanut yhtä synkkää kuvaa kuin Lohjalla ja Mäntyharjulla. Kehrääjistä löytyi mm. Notodonta torva, N. dromedarius ja Tritophia tritophus, mutta sen sijaan Pygaera timon ja Gluphisia crenata puuttuivat; mittareista Iodis putata ja Eupithecia egenaria esiintyivät kohtalaisen normaalisti. Xanthia citrago esiintyi normaalista runsaammin.

Leht. Osmo Peltonen mainitsi että kirvoja oli Mäntyharjulla hyvin vähän v. 1977. Prof. Martti Markkula mainitsi toisaalta että syyskuussa Suomessa vieraillus prof. F.P. Müller oli kerännyt hyvin lajirikkaan kirva-aineiston.

Lis. Svante Ekholm ilmoitti että ampiaisia oli esiintynyt runsaasti Pellingissä toukokuussa, ja että tällöin oli myös havaittu maihin ajautuneita vaeltajayksilöitä. Lis. Antti Pekkarinen oli havainnut lajien Vespula rufa ja V. vulgaris vaeltaneen etelärannikolla 11.6. Vespula vulgaris on esiintynyt akttivisena vielä lokakuun puolivälissä.

Dos. Kauri Mikkola mainitsi että Gastroidea viridula-kuoriainen esiintyi runsaana raparperilla Utjoen Nuorgamissa v. 1977.

Prof. Walter Hackman ilmoitti että hän oli useana kesän aikana todennut Espoon Kolmperässä runsaan esiintymän lehtikuoriaista Agelastica alni suuressa hiekkakuopassa kasvavassa leppäkasvustossa, mutta että lajia ei lainkaan näkynyt vuonna 1977.

Leht. Osmo Peltonen näytti harvinaisen pikkuperhosen Cochylis hybridella (Hb.), jonka hän oli löytänyt 4.7.1977 Mäntyharjulta. Laji tunnetaan aikaisemmin Parikkalasta.

Kuukausikokous 23.11.1977

LuK Juha Vuorimies piti esitelmän lintujen kirpuista.

Uudeksi jäseneksi valittiin cand.real. Torstein Solhøy, Bergen.

Prof. Walter Hackman kertoi että torakka Supella supellectilium (Serv.) (Dict., Ectobiidae) oli löytynyt sisätiloista Suomesta. Ensimmäinen havainto oli v. 1961 Helsingin Kulosaaresta, v. 1975 uudelleen Kulosaaresta sekä v. 1977 Kauniaisista ja Kulosaaresta; laji on ilmeisesti kotiutunut sisätilojen asukiksi.

Dos. Martin Meinander ilmoitti Suomelle uuden jäytiäisen Dorypteryx domestica (Smith.) (Psoc., Psyllipsocidae), sen löysi FK Christian Oker-Blom Medican eläintalleista Helsingissä.

Prof. Walter Hackman näytti yksilöitä Suomesta vain kerran ennen tavatusta kärpäsestä Odinia xanthocera Coll. (Dipt., Odiniidae), jota M. Vuola ja S. Korpela olivat saaneet lasisiipiskasvatusten yhteydessä N: Espoon Kivenlahdesta ja St: Eurajoelta. Kärpästoukat olivat ilmeisesti eläneet lasisiipistoukkien käytävissä.

Dos. Samuel Panelius selosti hepokatin Tettigonia cantans länsirajan ja reunapopulaatioiden kartoitusta magnetofonin avulla automatkoilla. Tuloksia vertailtiin niihin levinneisyyskarttoihin, jotka maist. Adolf Nordman oli laatinut n. 30 vuotta sitten. Lajien Tettigonia cantans ja T. viridissima laulujen erilaisuutta esiteltiin ääninauhalta..

Vuosikokous 15.2.1978

Dos. Kauri Mikkola piti esitelmän perhosten teollisuusmelanismista Englannissa ja Suomessa

Sihteeri esitti toimintakertomuksen vuodelta 1977. Rahastonhoitaja selosti yhdistyksen tilejä vuonna 1977. Kirjastonhoitaja esitti kertomuksen yhdistyksen kirjastosta ja julkaisuvaihdosta vuonna 1977. Tilintarkastuskertomus esitettiin, ja kun siinä ei ollut huomautuksia, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus vuodelta 1977.

Hallitusta valittaessa vanha hallitus valittiin udelleen, koostumuksenaan: Puh.j. prof. Harry Krogerus, varapuh.j. prof. Max v.Schantz, siht. prof. Walter Hackman, rah.hoit. DE Ingmar Rikberg, kirjastonhoit. FL Hans Silfverberg, muut jäsenet dos. Martin Meinander ja FM Pehr Ekbom .

Tilintarkastajiksi valittiin FM Björn Federley ja FM Bo Forsskåhl, sekä varalle FL Ilkka Teräs ja yo Roland Skytén.

Uusiksi jäseniksi valittiin laboratoriomestari Ilpo Kurki, LuK Juha Vuorimies ja yo Rauno Väisänen.

FM Olof Biström ilmoitti FK Tom Clayhillsin puolesta maalle uuden korvakärsäkkään Otiorhynchus rugifrons (Gyll.) (Col., Curculionidae), löytynyt Le: Kilpisjärveltä.

FL Hans Silfverberg ilmoitti uuden löydön muurahaislajia Hypoponera punctatissima (Rog.) (Hym., Formicidae) Helsingistä.

Kuukausikokous 15.3.1978

Maist. Antero Nederström piti esitelmän eräiden hyönteisten kylmänkestävyydestä.

Uusiksi jäseniksi valittiin tri Jorma Rautapää ja yo Kaj Kyrklund.

Prof. Walter Hackman ilmoitti että hän oli viime aikoina työskennellyt uuden Suomen dipteraluettelon kanssa, ja tällöin löytänyt kirjallisuudesta erinäisiä Suomen oloihin vaikuttavia synonymioita. Heimossa Sepsidae on Suomesta kuvattu Sepsis borealis Frey, 1925 synonymi lajille S. flavimana Meigen, 1826, ja Suomesta ilmoitettu S. simplex Goetghebuer & Bastin, 1925 samoin synonym lajille S. flavimana. Sepsis communis Frey, 1925, synonymi Euroopassa laajalti levinneelle lajille S. fulgens Meigen, 1836. Edelleen on Sepsidomorpha pilipes v.Wulp, 1871, jonka auktoriksi Enumeratio Ins. Fennicassa on mainittu Loew 1873, synonymi lajille Sepsis duplicata Haliday, 1838. Sienisääskissä on ongelmallinen nimistökysymys: Walker kuvasi vuonna 1856 nimellä Boletina borealis Zetterstedt, 1852, lajin joka to0dellisuudessa on Polylepta guttiventris (Zetterstedt, 1852). Suvussa Polylepta kuvasi Lundström vuonna 1912 lajin P. borealis, joka on eri laji kuin P. guttiventris. Nyt herää kysymys, onko Walkerin käyttämä nimi tulkittava sekundääriksi vanhemmaksi homonyymiksi nimelle P. borealis Lundström joka silloin olisi korvattava; näin ei luultavasti ole.

Dos. Martin Meinander ilmoitti että meillä on nimen Troctes divinatorius alla kulkenut kokonainen lajiryhmä, josta Suomessa on tavattu kuusi lajia: Liposcelis bostrychophilus Badonnel sisätiloissa ympäri Suomea, L. corrodens (Heymons), L. kidderi (Hagen) och L. liparus Broadhead samoin sisätiloissa, sekä L. simulans Broadhead ja L. silvarum (Kolbe), joita on tavattu niin sisätiloissa kuin luonnossakin.

Kuukausikokous 19.4.1978

Prof. Harry Krogerus piti esitelmän perhosten keräilystä Keniassa 1977-78.

Uudeksi jäseneksi valittiin FL Kalevi Kuusela.

Seuraavat stipendit jaettiin: Anders Albrecht 700 mk heimon Pipunculidae jatkotutkimuksiin Tvärminnessä, Larry Huldén 700 mk pohjoisimman Suomen ja Norjan ludefaunan täydennystutkimuksiin sekä Esko Linnaluoto 800 mk Utsjoen perhosfaunan tutkimiseen.

Prof. Walter Hackman esitti katsauksen Suomen talvisääskiin (Dipt., Trichoceridae) ja selosti neljän yleisimmän lajin biologiaa. Trichocera hiemalis (DeG.), T. maculipennis Meig., T. regelationis (L.) ja T. saltator (Harr.) ovat kaikki tri Christine Dahlin mukaan kahden sukupolven lajeja subboreaalisella alueella, aikuisia on eniten syksyllä ja keväällä. Kirjallisuudessa on tietoja että loppusyksyllä on löytynyt lajien T. hiemalis, T. regelationis ja T. saltator toukkia lehtikarikkeesta. Lajeilla on kuitenkin eri lokerot: T. hiemalis ja T. saltator ovat ku8oriutuneet lakkisienistä, ja etenkin lajista T. hiemalis on runsasta tällaista materiaalia; kahta muuta yleistä lajia ei ole saatu sienistä. Lajia T. regelationis on sitävastoin pyydystetty runsaasti myyrien käytävistä Etelä-Suomesta, Lapissa oli taas T. hiemalis vallitseva talvisääski myyrien käytävissä. Lajia T. maculipennis on löytynyt runsaasti perunakellareista, ja maist. M. Koponen on äskettäin tallentanut suurehkon näytteen Viikissä.

Dos. Martin Meinander ilmoitti että Nemoura sahlbergi Morton (Plec., Nemouridae) oli löytynyt Ks: Sallasta (leg. H. Saarenmaa). Aikaisemmin lajia tunnettiin vain Fennoskandian kaikkein pohjoisimmista osista.

FL Hans Silfverberg ilmoitti että I. Müller-Liebenau on äskettäin kuvannut uuden päivänkorentosuvun Raptobaetopus (Eph., Baetidae), jonka toukat ovat petoja. Sukuun kuuluu laji R. tenellus (Alb.), jonka Aro ilmoitti Suomesta (Kokemäki, 1910) nimellä Centroptilum tenellum. Lajia ei ole sittemmin löydetty meiltä.

Kuukausikokous 10.5.1978

Dos. Martin Meinander selosti vahakorentojen (Coniopterygidae) leviämishistoriaa.

Dos. Kauri Mikkola selosti ensimmäistä eurooppalaista lepidopterologikongressia Pariisissa 1978.

Uusiksi jäseniksi valittiin apul.prof. Mauri Hirvenoja, FK(väit.) Bernhard Lindeberg, abit. Per Saris, yo Staffan Ringbom, yo Arn-Johan Grotenfelt ja abit. Peter Hackman .

Henry Holmberg ilmoitti lajin Elachista ingvarella Tr.-Ols. (Lep., Elachistidae) Li: Utsjoelta 1976. Laji on maakunnalle uusi.

Reijo Teriaho ilmoitti Suomelle uuden lajin Trifurcula angulifasciella (Staint.) (Lep., Nepticulidae) Al: Jyddöstä, 3 yks. kasvatettu ruusujen miinoista, H. Bruun & R. Teriaho leg.

Pastori Mika Vuola ilmoitti mittarin Poecilopsis lapponaria (Boisd.) (Lep., Geometridae) Kb: Kiteeltä ja Kesälahdelta 1978, M. Vuola & S. Korpela leg.

FK Olof Biström ilmoitti lajin Curimopsis nigrita (Palm) (Col., Byrrhidae) Itäfennoskandialle uutena Kol: Vaaseni, 13.5.1942, leg. V.J. Karvonen. Laji tunnetaan Pohjoismaissa Ruotsista ja Tanskasta.

FK Olof Biström ilmoitti lajin Clambus radula Endr.-Y. (Col., Clambidae) Suomelle uutena, 1 yks. Sa: Lemiltä, 25.6.1972, leg. T. Clayhills. Laji tunnetaan Pohjoismaissa Ruotsista ja Norjasta.

Kuukausikokous 27.9.1978

FM Olof Biström piti esitelmän kovakuoriaisista metsän alkuperäisyyden indikaattoreina.

Prof. Walter Hackman piti esitelmän lakkisienissä elävien kaksisiipisten sopeutumisista.

Uusiksi jäseniksi valittiin yo Annika Korvenkontio ja hra Anders Göthberg, Uumaja.

Prof. Walter Hackman ilmoitti maalle uuden kärpäsen Pegomya pallidoscutellata (Zett.) (Dipt., Anthomyiidae), joka oli kuoriutunut jättimalikasta (Leucopaxillus giganteus). Prof. Lars v.Haartman oli kerännyt sienet Ab: Lempisaaresta, kahdesta sienestä tuli lukuisia yksilöitä. Laji tunnetaan aikaisemmin Ruotsista ja Alpeilta.

Lis. Svante Ekholm selosti kaalikoin (Plutella xylostella) invaasiota Suomeen juhannuksen aikoihin. id midsommartiden i Finland. Harry Krogerus ja Walter Hackman mainitsivat muita vaeltajaperhosia, joita oli tullut syyskuun alussa lämpimien ilmavirtausten mukana. Dipl.ekon. Ingmar Rikberg totesi että Inachis io on edelleen pysyväinen Etelä-Suomessa, sitä on mm. havaittu Helsingissä.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa 11.10.1978

Prof. Harry Krogerus lausui muistosanat lehtori Oskar Nylundista. Prof. Esko Suomalainen lausui muistosanat maist. Kalevo Lahtivirrasta.

Hyönteistieteellisen Yhdistyksen uudeksi jäseneksi vaittiin maist. Bengt Å. Bengtsson, Löttorp, Ruotsi.

FL Hans Silfverberg ilmoitti että kesän aikana oli Eläinmuseoon tullut lukuisia ilmoituksia havatuista litomadoista, s.o. yhtenäisinä kulkueina vaeltavista harsosääskitoukista. Eteläisin havainto oli Karjalohjalta, läntisin Porista, itäisin Parikkalasta ja pohjoisin Sotkamosta. Pisin kulkue oli n. 4 m pituinen ja 15 cm leveä. Laji on todennäköisesti Sciara thomae, jonka aikuisiakin oli havaittu runsaasti eri puolilla. Havaintoja oli tehty välillä 3 heinäkuuta – 18 elokuuta 1978.

Dos. Kauri Mikkola ilmoitti Suomelle uutena yökkösen Cryphia ereptricula Treitschke N: Sipoon Spjutsundista v. 1965 (leg. P. Eriksson). Tätä yksilöä oli aikaisemmin pidetty lajina C. algae. Saarenoksan Lauttasaaresta löytämä C. algae on oikein määritetty, joten molemmat lajit tunnetaan Suomesta.

Hra Klas Gustavssonin puolesta ilmoitettiin että useita yksilöitä harvinaista mittaria Campaea margaritata oli löytynyt Al: Lemlandista 1977, sekä erittäin harvinaista yökköstä Bena prasinanaAl: Lemlandin Herröskatanilta 1978. C. margaritata-löytöjä on myös Al: Kökarista v. 1978.

Prof. Walter Hackman selosti ensimmäistä eurooppalaista entomologikongressia Englannin Readingissa, 19-22.9.1978. Kongressiin osallistui lähes 300 henkilöä, joista 2/3 oli Britanniasta, Suomesta oli 8 osallistujaa.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran ja Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa 8.11.1978

Dos. Kauri Mikkola esitti katsauksen sääoloihin ajalla touko-syyskuu 1978 ja kiinnitti erityistä huomiota lämpimien kaakkoisvirtausten esiintymiseen, joiden mukana Suomeen saattoi tulla vaelleushyönteisis. Sellaisia oli juhannuksen aikoihin, elokkuun alussa ja syyskuun alussa.

Lis. Svante Ekholm täydensi sääkatsausta näyttämällä lämpötila- ja sadekarttoja kesä-syyskuun ajalta.

Prof. Harry Krogerus esitti katsauksen perhosesiintymisiin Lohjan seudulla vuonna 1978. Perhosten kannalta ei kesä ollut mainittavasti kesää 1977 parempi. Moni yleinen perhoslaji, kuten esim. Leptidea sinapis puuttui täysin.

Lehtori Osmo Peltonen selosti perhosesiintymisiä Mäntyharjulla. Tilanne vastasi Lohjan tilannetta useiden lajien kohdalla paremmin kuin v. 1977. Valopyyntiä rajoitti lämpimien öiden vähyys.

Maist. Katri Tiittanen selosti useiden tuhohyönteisten esiintymistä v. 1978 edelliseen vuoteen verrattuna. Eräitä tuhohyönteisiä, kuten esim. kirvoja, hernekääriäisiä ja kaalikoita oli enemmän v. 1978 kuin 1977.

Maist. Osmo Heikinheimo täydensi tietoja kirvoista vuonna 1978. Hän mainitsi että heinäkuun kylmä ja sateinen sää oli vaikuttanut haitallisesti leppäkerttujen toukkiin, ja että kesäkuussa suuret kirvapopulaatiot edelleen olivat suuria loppukesän aikana. Edelleen hän mainitsi että siitä huolimatta että vaikka kaalikoita Plutella xylostella oli saatu juhannuksen aikoihin runsaasti valopyynnissä vaellusten takia, sitä ei todettu merkittäviä määriä loppukesästä, ja että ilmeisesti lisääntyminen suurelta osalta epäonnistui heinäkuun sääolojen takia.

Prof. Henrik Bruun totesi että elohopealampulta saadut perhosten yksilömäärät olivat Houtskarissa paljon pienemmät kuin v. 1977, joka toisin kuin mantereella oli ollut ainakin määrällisesti hyvä perhosvuosi.

Lis. Svante Ekholm esitti taulukon päiväperhosten esiintymisestä Pellingissä usean vuoden aikana, ja vertaili vuoden 1978 tuloksia aikaisempiin.

Tri Robert v.Bonsdorff totesi että kesä 1978 oli Lahden seudulla ollut perhosten kannalta huonoin 40 vuoteen. Jopa eräinä lämpiminä iltoina ei elohopealampulle tullut ainoakaan suurperhonen. Vuoden 1960 jälkeen on yökkösten joukossa Mamestra psi käynyt hyvin harvinaiseksi. Kehrääjistä on Pygaera pigra samoin taantunut huomattavasti, eikä toukkia enää löydy tienvarsien raidoilta. Mahdollisesti ovat herbisidit vaikuttaneet lajin kantoihin.

Ev. Ilkka Jalas ilmoitti keränneensä Iitissä ja Elimäellä 12 valorysällä, ja saaneensa huonot tulokset jotka pitkälti vastaavat Krogeruksen Lohjan tuloksia. Puuttuvia lajeja olivat mm. Xestia sexstrigata och Catocala fraxini.

Prof. Harry Krogerus mainitsi että Lithocolletis-lajit olivat olleet tavallista runsaammin edustettuina, tämä koskee myös harvinaista haapalajia L. apparella. Jukka Jalava oli todennut samaa mm. Helsingissä.

Ins. Sakari Kerppola ilmoitti maalle uuden yökkösen Autographa mandarina (Lep., Noctuidae) usealta paikalta Etelä-Suomessa. Laji on ollut sekoitettuna lajiin A . pulchrina mutta lentää myöhemmin ja on todennäköisesti vaeltaja. Aikaisimmat varmat löydöt ovat vuodelta 1972 mutta voi odottaa että tarkastuksissa löytyy vanhempiakin. Laji on itäinen, lähimmät tunnetut löytöpaikat ovat Kazan ja Vjatka.

Jorma Uronen ilmoitti lajin Chloridea peltigera (Lep., Noctuidae) N: Helsingistä, 13.7.1978.

Leif Löfgren ilmoitti lajin Autographa excelsa (Lep., Noctuidae) Ka: Virolahdelta, 1978.

Staffan Ringbom ilmoitti lajin Hydroecia ultima (Lep., Noctuidae) N: Porvoosta, 2.9.1978.

Jukka Jalava ilmoitti että Oskar Nylundin kokoelmassa oli Elachista triatomea (Lep., Elachistidae) Ahvenanmaalta sekä Teleia flavimaculella (Lep., ) Ab: Dragsfjärdistä ja N: Pellingistä.

Dos. Erkki Laasonen ilmoitti että akvaariokasvin Vallisneria mukana oli Helsinkiin tullut koisaperhonen Nymphula enixalis (Lep., Pyralidae).

Hyönteistieteellisen Yhdistyksen uudeksi jäseneksi valittiin FL Heikki Hippa.

Vuosikokous 21.2.1979

Sihteeri esitti toimintakertomuksen vuodelta 1978. Rahastonhoitaja selosti yhdistyksen tilejä vuonna 1978. Kirjastonhoitaja esitti kertomuksen yhdistyksen kirjastosta ja julkaisuvaihdosta vuonna 1978. Tilintarkastuskertomus esitettiin, ja kun siinä ei ollut huomautuksia, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus vuodelta 1978.

Hallitusta valittaessa se valittiin kokonaisuudessaan uudelleen, koostumuksenaan: Puh.j. prof. Harry Krogerus, varapuh.j. prof. Max v.Schantz, siht. prof. Walter Hackman, rah.hoit. DE Ingmar Rikberg, kirjastonhoit. FL Hans Silfverberg, muut jäsenet dos. Martin Meinander ja FM Pehr Ekbom .

Tilintarkastajiksi valittiin FM Björn Federley ja DE Ola Nybom, sekä varalle FL Ilkka Teräs ja yo Roland Skytén.

Apulaissihteeriksi valittiin yo Anders Albrecht.

Puheenjohtaja ilmoitti että hän yhdessä dos. Martin Meinanderin kanssa oli laatinut yhdistyksen lausunnon luonnonhistoriallisten museoiden työryhmän mietinnöstä.

Vuosikokouksen jälkeen alkoi yhdistyksen 60-vuotisjuhla prof. Walter Hackmanin esitelmällä: Diptersystemet i omvandling. Tätä seurasi prof. Harry Krogeruksen juhlapuhe sekä Suomen Hyönteistieteellisen Seuran, Suomen Perhostutkijain Seuran ja Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran tervehdykset.

Kuukausikokous 21.3.1979

Tri Rauno Linnavuori piti esitelmän "Vuoden entomologina Saudi-Arabiassa".

Puheenjohtaja lausui muistosanat yhdistyksen äskettäin kuolleesta kunniajäsenestä, prof. Carl H. Lindrothista.

Kirjeenvaihtajajäseniksi valittiin prof. Edvard Sylvén (Tukholma), prof. Per Brinck (Lund) ja Juhan Vilbaste (Tartu).

Uusiksi jäseniksi valittiin yo Matti Virtala, FL Olavi Blomberg, FL Marjatta Pyörnilä, LuK Irma Lumiaho, TkL Pekka Valtonen, hra Guido Grönroos ja hra Lars Ove Hansen (Norja).

Puheenjohtaja ilmoitti että symposio virtavesientomologiasta oli järjestetty Lammin biologisella asemalla 16-7.3., siihen osallistui 48 henkilöä. Ulkomaisia osallistujia olivat tri Robert Petersen Yhdysvalloista ja tri Roger Wotton Englannista.

Dos. Martin Meinander ilmoitti maalle uuden pölytäin Liposcelis entomophilus End. (Psoc., Liposcelidae), joka oli löytynyt elintarvikevarastosta Ta: Hämeenlinnassa 25.11.1978.

Prof. Walter Hackman ilmoitti kaksi maalle uutta sienisääskeä (Dipt., Mycetophilidae): Diadocidia spinulosula Toll. maakunnista Ab, N, Ta, Kl, Kb ja Ok, sekä Allodia mendli Plassm. N: Helsingin Vuosaaresta.

Sihteeri ilmoitti että yo Björn Ehrnsten oli havainnut hirvikärpäsiä Lipoptena cervi (L.) (Dipt., Hippoboscidae) N: Siuntiosta, 29.8.1978 ja N: Kirkkonummelta, 19.9.1978. Nämä ovat ilmeisesti tähän mennessä läntisimmät varmat havainnot.

FL Hans Silfverberg ilmoitti että kuoriaiset, jotka on Suomessa tunnettu nimellä Hydrochus elongatus (Schall.) (Col., Hydrophilidae) todellisuudessa kuuluvat lajiin H. ignicollis Motsch.

Yo Anders Albrecht ilmoitti löytäneensä harvinaisen kärpäsen Pachycerina seticornis Fall. (Dipt., Lauxaniidae) lumelta Ab: Kiikalasta 10.3.1979. Laji on ilmeisesti aikuisena syksystä kesäkuuhun.

Yo Anders Albrecht ilmoitti 12 maalle uutta heimon Pipunculidae kärpäslajia: Verrallia setosa (Verr.) maakunnista N, Sb ja Lk, Nephrocerus flavicornis Zett. maakunnasta Sb, Pipunculus carinatus Verr. maakunnista Ab, N ja Sa, Eudorylas opacus (Fall.) maakunnista N, St ja Sa, E. furvulus (Coll.) maakunnasta N, Dorylomorpha beckeri (Acz.) maakunnista Al, Ab, N, Ka, Ta, Sa, Kl, Oa, Sb, Kb, Om, Ks, Le ja Li, D. confusa (Verr.) maakunnista Al, Ab, N, St, Ta, Sa ja Sb, D. imparata (Coll.) maakunnista Al, Ab, N, Ta ja Sb, D. xanthoceroides (Acz.) maakunnasta Ab, D. canadensis Hardy maakunnista Ab, N, Om ja Lk, D. infirmata (Coll.) maakunnista Ab ja N, D. occidens (Hardy) maakunnista N, Sb ja Kb, sekä D. albitarsis (Zett.) maakunnista Ab, N, St, Ta, Sa, Kl, Oa, Tb, Sb, Kb, Om, Ks ja Li. Chalarus holosericeus Meig. poistetaan Suomen lajistosta.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa 18.4.1979

Dos. Christer Wiklund (Tukholma) piti esitelmän päiväperhosten ravintokasvistrategioista.

Prof. Olavi Sotavalta näytti melanistisen yksilön lajista Arctia caja (L.) (Lep., Arctiidae) Englannista.

Dos. Erkki Laasonen näytti FL Juhani Itämiehen puolesta kuvaamattoman Mompha-lajin (Lep., Momphidae) lähellä lajia M. rasckiella; sitä on löytynyt eri puolilla maata.

Dos. Erkki Laasonen näytti Elachista-lajin (Lep., Elachistidae), todennäköisesti E. cingillella, jonka V.J. Karvonen oli saanut Itäkarjalasta ja jonka Esko Suomalainen oli löytänyt Ta: Valkeakoskelta v. 1978.

Hyönteistieteellisen Yhdistyksen uusiksi jäseniksi valittiin FK Kjell Nybacka, FK Rauno Mannila, Veikko Hiltunen, tekn. Osmo Rintala ja ylivääp. Juhani Uusitalo.

Kuukausikokous 16.5.1979

Yo Anders Albrecht piti esitelmän suvusta Dorylomorpha (Pipunculidae), sen systematiikasta ja esiintymisestä Suomessa.

Yo Larry Huldén piti esitelmän vesimittarin Gerris najas biologiasta.

Todettiin että yhdistyksen kevätretki oli tehty puheenjohtajan huvilalle Lohjalla, ja että osallistujia oli 14.

Prof. Walter Hackman ilmoitti että yhdistyksen hyöänteisvalokuvauskurssi oli järjestetty suunnitelmien mukaisesti, päättyen 23 toukokuuta; siihen osallistui 8 henkilöä.

Dos. Martin Meinander ilmoitti edustaneensa yhdistystä ja Suomen Hyönteistieteellistä Seuraa Norsk Entomologisk Foreningin 75-vuotisjuhlassa Oslossa 11.5.1979.

Seuraavat stipendit jaettiin: Anders Albrecht 900 mk Pipunculidae-kärpästen jatkotutkimuksiin, Olof Biström 400 mk kovakuoriaistutkimuksiin Tukholman Naturhistoriska Riksmuseetissa, ja Kari Vepsäläinen 900 mk kaupungistumisen, suo-ojitusten ja metsien hakkuun vaikutuksista muurahaisfaunaan.

FL Hans Silfverberg ilmoitti että lajin Alphitobius diaperinus (Panz.) (Col., Tenebrionidae) populaatio oli pesiytynyt broilerifarmiin St: Eurassa. FM Pehr Ekbom mainitsi että lajia oli aikaisemmin runsaana kanaloissa Ta: Sahalahdella.

Prof. Walter Hackman ilmoitti maalle uuden sienisääsken Diadocidia valida Mik (Dipt., Mycetophilidae), jonka prof. Risto Tuomikoski oli löytänyt Ab: Vihtijärveltä, Ok: Kuhmosta ja Ob: Pisavaaralta, sekä dos. Kauri Mikkola Venäjän Lapista,: Nuorttijärveltä, 9-14.7.1964.

Kuukausikokous 26.9.1979

FK Pirkka Utrio piti esitelmän Suomen hyttysistä.

Puheenjohtaja lausui muistosanat Erkki Valkeila ja yhdistyksen kirjeenvaihtajajäsenestä Skat Hoffmeyerista.

Prof. Harry Krogerus selosti 18. Pohjoismaisten hyönteistieteilijöiden kongressia Tukholmassa, ja prof. Walter Hackman siihen liittynyttä Gotlannin retkeä.

Uusiksi jäseniksi valittiin dos. Erkki Laasonen, koulul. Marko Nieminen ja Christer Wiklund, Tukholma

Puheenjohtaja ilmoitti että yhdistys oli järjestänyt entomologista yhteistyötä Kenian kanssa koskevia suunnitelmia käsittelevän seminaarin Helsingissä pidetyn I.U.B.S.-kokouksen yhteydessä, ja että prof. Odhiambo (Nairobi) suhtautui suunnitelmiin myötämielisesti. Käsittelyä on tarkoitus jatkaa.

Prof. Harry Krogerus ilmoitti havainneensa pienten langan varassa ilmassa purjehtivien hämähäkkien massaesiintymän N: Espoon Otaniemessä 25.9. Talletusta näytteestä tunnisti prof. Walter Hackman kaksi koirasta ja kaksi naarasta suvusta Erigone (Linyphiidae).

Kuukausikokous 17.10.1979

Dos. Kari Vepsäläinen piti esitelmän "Urbanisoinnin vaikutus muurahaisten yhdyskuntiin".

Uusiksi jäseniksi valittiin abitur. Teppo Elonen, FK Erkki Laurikainen, yo. Juha Siitonen, Timo Tolonen ja Björn Cederberg (Mora, Ruotsi).

Prof. Walter Hackman ilmoitti että prof. Pontus Palmgren oli määrittänyt prof. Harry Krogeruksen edellisessä kokouksessa mainitsemat massaesiintymänä havaitut hämähäkit lajeiksi Erigone atra ja E. denticulata.

Tri Eero Helve ilmoitti Suomelle uuden lyhytsiipisen Lathrobium dilutum Er. (Col., Staphylinidae) N: Espoosta 8.7.1979.

Prof. Harry Krogerus ilmoitti maalle uuden pikkuperhosen Elachista vonschantzi Svenss. (Lep., Elachistidae) Ob: Hailuodosta, tavattu 29.6.1979 rantaniityltä Hailuodossa järjestetyn pikkuperhossymposion yhteydessä, seuraavana päivänä toisetkin keräilijät saivat lajia paikalta. Samassa yhteydessä löytyivät myös mm. Ancylis paludana ja Argyritis superbella. Edelleen hän mainitsi lajista Argyrotaenia illustrana (Krog.), joka oli löytynyt vuonna 1935 Ks: Liikasenvaarasta ja joka oli kuvattu silloisen ainoan naarasyksilön perusteella, että sitä oli etsitty samasta paikasta Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kesäretken aikana, ja että Arno Kullberg oli löytänyt koirasyksilön. Krogerus mainitsi että hän oli tavannut Newfoundlandissa hyvin läheisen Argyrotaenia-lajin.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran ja Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa 14.11.1979

Dos. Kauri Mikkola esitti katsauksen kesän 1979 sääoloihin, painottaen erityisesti lämpösummia. Talvella 1978-79 routa oli syvällä, Etelä-Suomessa oli toukokuu, etenkin loppupuoleltaan hyönteisille edullinen, kesäkuu huonompi, heinäkuu kylmä ja sateinen, kylmempi kuin Lapissa, missä kesä oli lämmin, elokuu verraten suotuisa, etenki loppupuolella, jolloin kesän korkeimmat lämpötilat mitattiin. Itä_Suomi eli heinäkuussa suotuisampi kuin Länsi-Suomen mannerosa. Perhosvaelluksia suosivia sääoloja oli toukokuun lopussa, mutta mitään merkittäviä perhosvaelluksia ei havaittu, enemmän vaelsi ampiaisia ja sudenkorentoja. Kirvoja oli tavallista vähemmän, ja tästä johtuen olivat leppäkertut ja kukkakärpäsetkin verraten vähälukuisia.

Lis. Svante Ekholm täydensi sääkatsausta kartoilla jotka näyttivät lämpötila- ja kosteusoloja, sekä mainitsi että Pieris brassicae jonka normaali maksimilento sattuu n. 10.6. lensi runsaimmin Pellingissä 3.6. (43 yks. havaittu), ja toisen sukupolven maksimi oli 2.8. (normaalisti 20.8.).

Lehtori Osmo Peltonen selosti perhosten esiintymistä Mäntyharjulla v. 1979. Sekä lajimäärä että luettelo tavallista runsaammista ja tavallista harvalukuisemmista perhosista osoitti että kesä oli perhosten kannalta normaalin tyyppinen. 45 suurperhoslajia oli liikkeellä tavallista aikaisemmin.

Prof. Harry Krogerus esitti katsauksen perhosten esiintymisestä Lohjan seudulla vuonna 1979, ja esitteli runsastuneita ja harventuneita lajeja. Huomattavan runsaita olivat Trichopteryx viretata ja Eupithecia pusillata, kokonaan puuttuivat mm. Agrotis exclamationis, Mythimna comma, Cucullia umbratica, Calospilos sylvatus ja Hepialus hecta.

Tri Jorma Rautapää selosti tyhohyönteisten esiintymistä viljelykasveilla. Viljatuholaisia oli niukalti, nurmien ja rapsipeltojen tuholaisia oli normaalisti. Aclypea opaca oli vaurioittanut sokerijuurikkaita etenkin Etelä-Pohjanmaalla, kärpästä Pegomya hyoscyami oli myös runsaasti. Cydia nigricana oli vaurioittanut herneitä. Hedelmäpuiden tuholaisista oli Argyresthia conjugellan, toukkia runsaasti omenissa. Hydraecia micacean toukkia oli runsaasti eri viljelykasvien varsissa.

Maist. Osmo Heikinheimo osoitti että omenakääriäinen Cydia pomonella oli menettänyt merkitystään tuholaisena viime vuosina. Paitsi Argyresthia conjugella oli myös A. cornella vaurioittanut omenia, se oli tavallista runsaampi.

Prof. Walter Hackman näytti kartalta hirvikärpäsen Lipoptena cervi (L.) siihen mennessä tunnettuja löytöjä Suomesta ja huomautti ettei vuoden 1979 löytöjä ollut linjan Siuntio – Lohja –

Karkkila - Hattula - Korpilahti - Jyväskylä – Sotkamo länsipuolelta.

Prof. Henrik Bruun näytti kaavioin että valopyyntitulokset Houtskarista osoittivat toisenlaisia tuloksia kuin mitä mantereelta oli todettu. Houtskarissa 1979 oli ollut verraten hyvä perhosvuosi, ja 1977 eräs parhaita, kun taas 1977 oli suuressa osaa manneraluetta erittäin huono.

Prof. Henrik Bruun ilmoitti maalle uuden pikkuperhosen Dicrorhampha pseudoalpestrana (Lep., ), jota hän ja R. Teriaho olivat saaneet Al: Lemlandin Flakasta parikymmentä yksilöä. Toukka elää Achillea ptarmican juuressa, se tunnetaan Ruotsista.

Ev. Ilkka Jalas mainitsi että perhosten esiintyminen Iitissä vastasi suhteellisen hyvin sitä, mitä oli todettu Mäntyharjulla. Cymatophora dupleris, useat Plusia-lajit ja Trichopteryx viretata olivat tavallista runsaammat, samoin Amphipyra perflua joka kuitenkin puuttui Mäntyharjulta. Lajia A mphipyra tragopogonis saatiin vain yksi yksilö, Catocala fraxini ja Acronicta psi puuttuivat kokonaan, Lithosia-lajeja tuli hyvin niukasti.

Dos. Erkki Laasonen kertoi keränneensä viitisenkymmentä Agrotis ypsilon yksilöä valolta N: Helsingin Santahaminasta 19.8.1979.

Prof. Olavi Sotavalta kertoi tehneensä Lempäälässä mm. seuraavat havainnot: Trichopteryx viretata, Eupithecia exiguata ja Nonagria typhae olivat normaalia selvästi runsaammat, Ipimorpha retusa, I. subtusa ja Staourophora celsia hieman runsaammat. Normaalia harvalukuisempia olivat Colostygia aptata, Acronicta psi, Sidemia fissipunctata, Sphinx ligustri ja S. pinastri.

Tri Magnus Landtman ilmoitti yökkösen Plusia confusa (Lep., Noctuidae) N: Sipoon Spjutsundista 1979.

Dos. Kauri Mikkola huomautti että Mamestra biren ja Parastictis suspecta olivat selvästi runsastuneet vuonna 1979 Etelä-Suomessa, jälkimmäinen ei kuitenkaan rannikolla. Xanthia togata.oli selvästi harvinaistunut.

Prof. Harry Krogerus huomautti että Amphipyra perflua oli ollut Lohjalla paljon yleisempi kuin A. tragopogonis, mutta että hän kuitenkin oli löytänyt jälkimmäistä lajia 13 yksilöä postilaatikosta.

Maist. Osmo Heikinheimo näytti luetteloita runsastuneista ja harventuneista lajeista Tikkurilassa ja Janakkalassa.

Tri Antti Aalto mainitsi että Xylena vetusta ja Conistra vaccinii olivat runsaita syksyllä.

FK Tom Clayhills ilmoitti maalle uuden lajin Teretrius fabricii Mazur (Col., Histeridae) Sa: Lemistä 4.7.1979. Laji tavataan yhdessä vanhassa puutavarassa elävien kovakuoriaisten kanssa.

Henry Holmberg ilmoitti löytäneensä mittarin Scopula rubiginata (Lep., Geometridae) Ta: Heinolasta, mikä on lajin pohjoisin löytö.

Vuosikokous 23.1.1980

Vt. prof. Väinö Ilmari Pajunen piti esitelmän kalliolammikkomalluaisten keskinäisestä kilpailusta.

Puheenjohtaja lausui muistosanat yhdistyksen kunniajäsenestä tri Wolter Hellénistä.

Sihteeri esitti toimintakertomuksen vuodelta 1979. Rahastonhoitaja selosti yhdistyksen tilejä vuonna 1979. Tilintarkastuskertomus esitettiin, ja kun siinä ei ollut huomautuksia, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus vuodelta 1979.

Hallitusta valittaessa se valittiin kokonaisuudessaan uudelleen, koostumuksenaan: Puh.j. prof. Harry Krogerus, varapuh.j. prof. Max v.Schantz, siht. prof. Walter Hackman, rah.hoit. DE Ingmar Rikberg, kirjastonhoit. FL Hans Silfverberg, muut jäsenet dos. Martin Meinander ja FM Pehr Ekbom .

Tilintarkastajiksi valittiin FM Björn Federley ja DE Ola Nybom, sekä varalle FL Ilkka Teräs ja yo Roland Skytén.

Yhdistyksen edustajiksi Notulae Entomologicaen valtuuskuntaan valittiin dos. Samuel Panelius ja lis. Svante Ekholm . Yhdistyksen edustajiksi Annales Entomologici Fennicin ja Acta Entomologica Fennican valtuuskuntaan valittiin dos. Rainer Rosengren ja FL Olof Biström

Apulaissihteeriksi valittiin yo Anders Albrecht, klubimestariksi FL Olof Biström.

Kuukausikokous 19.3.1980

Dos. Rainer Rosengren ja FM Marita Rosengren pitivät esitelmän yhteiskuntahyönteisten evoluutiosta.

Puheenjohtaja lausui muistosanat yhdistyksen kunniajäsenestä, maist. Eitel Lindqvististä.

Uusiksi jäseniksi valittiin yo Lars Nylund jahra Jouni Halinen.

Prof. Martin Meinander ilmoitti että Virosta oli tullut vastaus, koskien suunniteltuja vuorottaisia retkiä, mistä ilmeni että kiinnostusta on ja kysymystä voi kehittää edelleen. Virolaiset entomologit voisivat tulla Suomeen v. 1981, ja suomalaiset Viroon v. 1982.

Yo Larry Huldén ilmoitti Ka: Kymestä maalle uuden luteen Nabis punctatus Costa (Hem., Nabidae) (leg. J. Sahlberg), joka on ennen ollut sekoitettuna lajiin N. pseudoferus, sekä maalle uuden kaskaan Cicadella concolor (Haupt) (Hem., Cicadellidae) Ta: Janakkalasta, 28.7.1916, leg. P.H. Lindberg. Edelleen hän näytti harvinaista sukeltajaa Dytiscus dimidiatus Bergstr. (Col., Dytiscidae), jonka T. Lohman oli löytänyt N: Helsingistä toukokuussa 1969.

Yo Anders Albrecht ilmoitti maalle uuden kärpäsen Dorylomorpha xanthocera (Kowarz) (Dipt., Pipunculidae), Sa: Ruokolahti, 22.6.1948, leg. Wolter Hellén.

FL Hans Silfverberg ilmoitti että lehtikuoriainen Donacia brevitarsis Thoms. (Col., Chrysomelidae) oli todettu hyväksi lajiksi, ja että sitä oli tavattu usealte paikalta Etelä-Suomessa.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa 16.4.1980

Tri Ebbe Schmidt Nielsen piti esitelmän perhosten suursystematiikasta.

Yhdistyksen uusiksi jäseniksi valittiin FK Pirjo Ahola, FK Pekka Pamilo ja LuK Gun-Britt Husberg

Yhdistyksen kirjeenvaihtajajäseneksi valittiin prof. Christine Dahl, Lund.

Kuukausikokous 21.5.1980

Kaj Kyrklund piti esitelmän kirvojen biologisesta torjunnasta käyttäen kirvasääskeä Aphidoletes aphidimyza. Esitelmässä ilmoitettiin lisäksi sääsket Monobremia subterranea (Kieff.) ja Aphidoletes urticariae (Kieff.) (Dipt., Cecidomyiidae) Suomelle uusina.

MML Svante Ekholm piti esitelmän päiväperhosten runsausvaihteluista ja keinosta arvioida päiväperhosten esiintymistä.

Uusiksi jäseniksi valittiin ins. Sakari Kerppola, yo Hannu Räisänen, dos. Juha Viramo, LuK Esa Koskenniemi, FK Tuomo Niemelä ja yo Andrea Packalén.

Seuraavat stipendit jaettiin: Kaj Kyrklund 500 mk kirvasääskitutkimuksiin ja FK Kjell Nybacka 2000 mk Perhonjoen hyönteisten tutkimiseen.

Lic. Svante Ekholm pyysi saada tietoja nokkosperhosen kesälevosta. Vaikuttaa siltä että laji ei tule sukukypsäksi samana vuonna kun se on toukkana.

FL Olof Biström näytti harvinaisen lyhytsiipisen Mycetoporus rufescens (Steph.) (Col., Staphylinidae) N: Siuntiosta (leg. R. Rosengren) ja N: Espoosta (leg. E. Helve). Laji tunnetaan aikaisemmin Ab: Uudestakaupungista (leg. W. Hellén) ja Ab: Korppoosta (leg. A. Wegelius).

Prof. Harry Krogerus ilmoitti löytäneensä v. 1980 koiperhosen Callisto imperatella (Lep., ) Lohjan seudulta, mistä tämä harvinainen laji tunnetaan aikaisemmiltakin vuosilta. Toukka elää tuomella, lajia on myös löytynyt N: Espoosta (leg. J. Alvas).

FL Hans Silfverberg näytti yksilön harvinaista lehtikuoriaista Cryptocephalus cruciger Hellén (Col., Chrysomelidae) Tb: Pihtiputaalta. Kuoriainen oli W. Hellénin kokoelmassa, joka oli testamentoitu Eläinmuseolle.

Kuukausikokous 24.9.1980

Dos. Kauri Mikkola piti esitelmän kansainvälisestä entomologikongressista Japanin Kyôtossa, 1980, sekä keräilyistään Japanissa.

Puheenjohtaja ilmoitti että toukokuun lopussa oli järjestetty kurssi koululaisille.

Uusiksi jäseniksi valittiin LKT Leena Laasonen, hra Reijo Nieminen, FL Martti Raekunnas, yo Christina Brummer ja opettaja Matti Ahola.

Dos. Olof Biström ilmoitti että kaksi kärsäkäslajia Bagous puncticollis Boh. ja B. czwalinai Seidl. (Col., Curculionidae), jotka Sten Stockmann ilmoitti v. 1968 Suomesta, mutta jotka olivat jääneet pois uusimmasta luettelosta, kuuluvat Suomen lajistoon, ja että B. puncticollis sittemmin on lisäksi löytynyt Ab: Lohjan Pitkäperänpohjasta (668:32) 6.6.1980.

Dos. Rainer Rosengren ilmoitti hevosmuurahaisen Camponotus vagus (Scop.) (Hym., Formicidae) pesälöydön Ab: Hiitisten Bergöstä (665:25) 23.6.1980. Tämä on lajin kolmas tunnettu löytöpaikka Suomessa.

Carl-Gustaf Lagercrantz näytti gynandromorfisen yksilön kehrääjästä Orgyia antiqua (L.) (Lep., Lymantriidae), joka oli löytynyt kesällä 1980 N: Espoon Laajalahdesta.

FL Hans Silfverberg ilmoitti sarvikuonokkaan Oryctes nasicornis (L.) (Col., Scarabaeidae) löydön Oa: Kriistinankaupungista. Prof. Harry Krogerus mainitsi että radio-ohjelma "Naturväktarna" oli saanut tiedon sarvikuonokkaasta Om: Pietarsaaren seudulta v. 1980.

Kuukausikokous 15.10.1980

LuK Gun-Britt Husberg piti esitelmän "Insekttoxiner".

Uusiksi jäseniksi valittiin Timo Hokkanen, Raimo Marjamäki ja yo Ulf Sörhannus.

Vs.prof. Martin Meinander ilmoitti että harsokorento Anisochrysa prasina (Burm.) (Neur., Chrysopidae) on hyvä laji, eikä lajin A. ventralis (Curt.) synonyymi. Suomesta tunnetaan nolemmat lajit, A. prasina maakunnista Al, Ab ja N, kun taas A. ventralis tunnetaan maakuntiin Om, Sb ja Kb saakka pohjoisessa.

Prof. Harry Krogerus ilmoitti lajin Udea ferrugalis (Hb.) (Lep., Pyralidae) N: Porvoon Pörtöstä 13.10.1980. laji on tyypillinen immigrantti, myöhäisen löydön voi selittää lokakuun poikkeuksellisen lämmin sää.

Prof. Walter Hackman näytti karttoja hirvikärpäsen Lipoptena cervi (L.) (Dipt., Hippoboscidae) leviämisestä Suomessa, joka nyt on saavuttanut Karjaan etelässä, ja Satakunnan sisämaassa. Useat tiedot tulivat eräässä metsästyslehdessä julkaistun kyselyn ansiosta.

Yhteiskokous Suomen Perhostutkijain Seuran ja Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa 12.11.1980

Dos. Kauri Mikkola esitti katsauksen kesän 1980 sääoloihin, huomioiden erityisesti lämpötilaa ja vaelluksille otolliset tilanteet. Toukokuu oli enimmäkseen kylmä, säät lämpenivät loppukuusta, kesäkuu oli lämmin paitsi lopussa, heinäkuu vaihteleva niin että loppukuussa oli lämpimiä kausia ja myös vaelluksille otollisia tilanteita, elokuu oli vaihteleva, sää melko lämmin mutta ilman hyviä vaellussäitä. Sitä vastoin todettiin syys- ja lokakuussa useita vaelluksia. Vaeltajien joukossa oli paitsi Vanessa cardui ja V. atalanta harvinaisempiakin lajeja, kuten Colias croceus, Daphnis nerii, Sedina buettneri, Amphipyra pyramidea ja Boarmia punctinalis, sekä suurin määrin Colotois pennaria. Lokakuussa havaittiin koisaperhosen Udea ferrugalis vaellus.

Lis. Svante Ekholm täydensi sääkatsausta kartoin lämpö- ja sadeoloista ajalle toukokuu – syyskuu.

Lehtori Osmo Peltonen selosti perhosten esiintymisiä Mäntyharjussa vuonna 1980. Kaikkiaan oli havaittu 777 perhoslajia, näistä 383 suurperhosta, yökköset olivat niin laji- kuin yksilömäärältään harvalukuisia.

Prof. Harry Krogerus selosti perhosten esiintymistä Lohjan seudulla vuonna 1980. Sielläkin olivat yökköset harvalukuisia, ja kotelotalvehtijat näyttivät kärsineen pahoja menetyksiaä.

Maist. Katri Tiittanen selosti tuhohyönteisten esiintymisiä viljelykasveilla. Vauriot olivat suurin piirtein tavanomaista luokkaa. Kaalikärpänen (Delia brassicae) oli saanut aikaan merkittäviä vahinkoja. Argyresthia conjugella oli vähälukuisempi omenissa kuin v. 1979.

Prof. Henrik Bruun näytti kaavioita Houtskarissa v. 1980 valolla pyydetyistä perhosista. Yksilömäärät olivat selvästi pienemmät kuin v. 1979.

Martti Raekunnas ja dos. Kauri Mikkola ilmoittivat että Inarin Lapissa oli löytynyt tieteelle uusi Polia-suvun yökkönen. Raekunnas oli kerännyt lajista 21 yksilöä, ja onnistunut lisäksi saamaan toukkia munista.

Prof. Henrik Bruun ilmoitti maalle toisen löydön lajista Stomopteryx wormiella (Lep., Gelechiidae) Ab: Houtskarista; aikaisemmin laji tunnetaan Al: Sundista.

Yhdistyksen uusiksi jäseniksi valittiin FL Matti Nummelin ,yo Ulrika Östman ja Tom Eriksson (Klintehamn, Ruotsi).