Historia
Hyönteisten tieteellinen tutkimus alkoi Suomessa 1700-luvulla, ja 1800-luvulla oli jo suuri osa hyönteislajistostamme selvitetty. Tällöin olivat hyönteistutkijat vielä toimineet yleibiologisissa seuroissa, etenkin Societas pro Fauna et Flora Fennicassa. Mutta 1900-luvun alussa tunsi enenevä joukko hyönteistutkijoita että puhtaasti hyönteistieteellistä yhdistystä tarvittiin -- tällaiset olivat jo pitkään toimineet mm. naapurimaissamme. Kun näinollen perustava kokous oli kutsuttu koolle 11 huhtikuuta 1919 oli paikalla kolmisenkymmentä henkilöä. Uusi yhdistys sai nimen Helsingin Hyönteistieteellinen Kerho, mikä vuonna 1922 muutettiin Helsingin Hyönteistieteelliseksi Yhdistykseksi.
Yhdistyksen perustamisesta lähtien on jäsenkuntaan kuulunut niin ammattientomologeja kuin harrastajiakin. Sen kokouksissa on pidetty erilaisia esitelmiä, joskus uusista tieteen ongelmista, joskus matkakuvauksia, tai jostakin muusta jäsenistöä kiinostavasta aiheesta; tämän lisäksi tulevat kokouksissa esitetyt tieteelliset tiedonannot, jotka useimmin ovat olleet faunistisia. Ensimmäisistä vuosistaan alkaen on yhdistys aika ajoin järjestänyt retkiä, useimmiten Helsingin lähiseuduilla. Yhdistys pystyi myös jo suhteellisen aikaisin tukemaan hyönteistutkimusta stipendein, ensin eri henkilöiden lahjoittamilla varoilla, vähitellen yhdistyksen stipendirahastosta.
Tieteen tulokset on saatava julkisuuteen, ja tässä on tieteellisillä seuroilla pitkään ollut keskeinen rooli. Niinpä yhdistys päätti aloittaa oman julkaisusarjan. Tämä sarja, Notulae Entomologicae, ilmestyi ensi kertaa vuonna 1921, ja sisälsi sekä tieteellisiä artikkeleita että yhdistystiedonantoja. Yhdistys julkaisi Notulaeta yksin vuoteen 1976, sitten vuosina 1977-1989 yhdessä Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kanssa. Tämän jälkeen julkaisusysteemiä muutettiin, ja vuodesta 1990 lähtien on yhdistys ollut mukana julkaisemassa sarjaa Entomologica Fennica.
Kun yhdistys perustettiin, päätettiin myös että sen hallitukseen kuuluu kirjastonhoitaja. Mutta vasta kun Notulae Entomologicaeta oli ryhdytty julkaisemaan, alkoi kirjasto kasvaa merkittävästi ulkomaisen julkaisuvaihdon kautta. Aikaa myöten Tieteellisten Seurain Kirjasto otti hoitaaksen yhdistyksen kirjaston. Lopulta kirjasto luovutettiin muodollisestikin (vuonna 1978). Kirjastonhoitajan tehtävät rajoittuivat viimeisinä vuosina tehtystä tiedottamiseen, eikä kirjastonhoitajaa ole enää vuoden 1980 jälkeen valittu. Nykyään entinen yhdistyksen kirjasto on osa Viikin tiedekirjastoa.
Vuodesta 1924 lähtien on järjestetty pohjoismaisia hyönteistutkijain kokouksia, joissa eri maiden yhdistykset ovat vuorotelleet järjestäjinä. Vuonna 1930 oli Suomen vuoro, ja Helsingin Hyönteistieteellinen Yhdistys järjesti kokouksen. Samoin oli yhdistys järjestäjänä vuosina 1959 ja 1982. Yhdistys on aina suositellut jäsenilleen osallistumista näihin kokouksiin, usein myöntämällä matka-apurahoja. Nyttemmin ovat myös Baltian maat mukana systeemissä.
Yhdistys on perustamisestaan lähtien ollut kaksikielinen, ja ensimmäiset viisitoista vuotta tämä toimi hyvin. Kokouksissa jäsenet käyttivät suomea tai ruotsia oman valintansa mukaan, ja tiedonannot painettiin Notulaessa sillä kielellä millä ne oli esitetty; sama koski muita ei-kongressikielisiä pikkutietoja. Mutta 1930-luvulla tilanne kärjistyi. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Uunio Saalas oli innokkaana ajamassa Helsingin Yliopistoa yksinomaan suomenkieliseksi, eikä häntä tästä syystä valittu uudelleen vuosikokouksessa 1935. Tämä tulkittiin suomenkielisellä puolella provokaatioksi, jonka seurauksena lähes kaikki suomenkieliset jäsenet erosivat ja perustivat puhtaasti suomenkielisen Suomen Hyönteistieteellisen Seuran. Kun kieli-ilmasto sotien aikana ja sotien jälkeen parani, palasivat monet näistä, ja Yhdistyksen ja Seuran välille kehittyi hyvä yhteistyö, mm. ajoittaisin yhteiskokouksin.
Sääntömääräisten kokousten lisäksi on yhdistys etsinyt muita toimintamuotoja. Usean vuoden aikana järjestettiin siten Suomen entomologian päivät, joihin pyrittiin kokoamaan hyönteistutkijoita maan eri puolilta jonkin teeman ympärille; useimmat näistä päivistä järjestettiin Lammin biologisella asemalla. Aikaa myöten kiinnostus osallistua näihin väheni, ja jää nähtäväksi järjestetäänkö sellaisia jatkossa, mahdollisesti muussa, houkuttelevammassa muodossa. Samoin järjestettiin usean vuoden ajan koululaisille tarkoitettuja entomologian kursseja toukokuun lopussa; tämän mahdollisti Helsingin kaupungin tuki. Kun tämä tuki jäi pois, jouduttiin kurssitkin lopettamaan. Yksittäisistä erikoisjärjestelyistä voi mainita että yhdistys järjesti vuonna 1981 neljännen kansainvälisen kaskastutkijakokouksen Tvärminnessä, vuonna 1999 kuudennen kansainvälisen neuropterologikongressin Helsingissä, ja vuonna 2007 neljännen kansainvälisen kukkakärpässymposion Espoon Siikajärvellä.
Kansainväliset yhteydet ovat aina olleet yhdistykselle tärkeitä. Pohjoismaiset kokoukset edustavat yhtä yhteistyömuotoa. Yhdistyksellä on lisäksi ollut, ja on edelleen ulkomaisia jäseniä - eräät vuosijäseniä, toiset kirjeenvaihtajajäseniä. Julkaisuvaihto ulkomaisten yhdistysten kanssa on ollut tärkä keino hankkia tieteellistä kirjallisuutta, vaikka tätä onkin nykyään vähennetty. Yhdistyksen stipendejä on myönnetty tutkimuksiin kaukomaissa ja kansainvälisiin kokouksiin osallistumista varten. Yhden yhteistyömuodon muodostivat virolais-suomalaiset symposiot, jotka järjestettiin 1980-luvulla, aikana jolloin yhteydet virolaisiin muuten olivat hankalia. Viron itsenäistyttyä ei tällaista järjestelyä ole tarvittu, mutta yhteydet ovat säilyneet; viimeeksi oli yhdistys mukana järjestämässä retkeä Kakkois-Viron Setumaalle kesällä 2006.
Nykyinen hyönteistieteellinen tutkimus eroaa suuresti siitä, mitä suoritettiin vuonna 1919, ja tiedonsaanti on aivan eri luokkaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Hyönteistieteellisellä Yhdistyksellä olisi tehtäviä. Jatkuvasti tarvitaan paikkaa missä hyönteistutkimuksen eri alojen tutkijat voivat vaihtaa kokemuksiaan, missä ammattitutkijat ja harrastajat voivat tavata ja missä aloittelijat voivat saada neuvoja pitemmälle edenneiltä. Osia yhdistyksen alkuperäisistä toiminnoista hoitavat nyt muut, mutta hyönteistutkimuksessa riittää tehtäviä useammillekin.
Hyönteistieteellisen Yhdistyksen hallituksen jäsenet
Puheenjohtajat
- Runar Forsius 1919-1935
- Åke Nordström 1936-1938
- Rolf Krogerus 1939-1948
- Richard Frey 1949-1954
- Håkan Lindberg 1955-1965
- Harry Krogerus 1966-1982
- Martin Meinander 1983-1996
- Olof Biström 1997-
Varapuheenjohtajat
- Walter M. Linnaniemi 1919-1921
- Uunio Saalas 1922-1934
- Eero Löfqvist 1935-19.3.1935
- Åke Nordström 1935
- Rolf Krogerus 1936-1938
- Åke Nordström 1939-1947
- Håkan Lindberg 1948-1954
- Harry Krogerus 1955-1965
- Max v. Schantz 1966-1982
- Rainer Rosengren 1983-1996
- Gunilla Ståhls-Mäkelä 1997-
Sihteerit
- Richard Frey 1919-1937
- Adolf Nordman 1938-1940
- Holger Klingstedt 1941-1943
- Ragnar Öller 1944-1954
- Walter Hackman 1955-1980
- Hans Silfverberg 1981-
Rahastonhoitajat
- Wolter Hellén 1919-1961
- Max v. Schantz 1962-1965
- Ingmar Rikberg 1966-1988
- Samuel Panelius 1989-1990
- Gunilla Ståhls 1991-1992
- Carl-Gustaf Lagercrantz 1993-
Kirjastonhoitajat
- Harald Lindberg 1919-1927
- Håkan Lindberg 1928-1936
- Hugo Rudolph 1937-1938
- Sten Stockmann 1938-1957
- Eitel Lindqvist 1958-1963
- Gunvor Norrgrann (os. Roos) 1964-1965
- Bo Forsskåhl 1966-1975
- Hans Silfverberg 1976-1980
Muut hallituksen jäsenet
- Viljo Karvonen 1930-19.3.1935
- Yrjö Hukkinen 1930-19.3.1935
- Adolf Nordman 19.3.1935-1937
- Holger Klingstedt 19.3.1935-15.10.1935
- Rolf Krogerus 15.10.1935-1935
- Hugo Rudolph 1936
- Håkan Lindberg 1937-1947
- Richard Frey 1938-1948
- Harry Krogerus 1948-1954
- Rolf Krogerus 1949-1957
- Richard Frey 1955-1961
- Sten Stockmann 1958-1970
- Wolter Hellén 1962-1965
- Håkan Lindberg 1966
- Martin Meinander 1967-1982
- Pehr Ekbom 1971-1990
- Walter Hackman 1981-1984
- Erkki Laasonen 1983-1992
- Olof Biström 1985-1996
- Carl-Gustaf Lagercrantz 1991-1992
- Anders Albrecht 1993-1994
- Gunilla Ståhls 1993-1996
- Jari Niemelä 1995-2002
- Wilhelm Fortelius 1997-2006
- Tomas Roslin 1997-2001
- Marianne Fred 2002-2007
- Tomas Roslin 2003-
- Sofia Gripenberg 2007
- Juha Laiho 2008-
- Helena Rosenlew 2008-