Tämä palvelu suljetaan vuoden 2017 lopussa. Siirry käyttämään Lajitietokeskuksen palvelua osoitteessa laji.fi/ykj.

Yhtenäiskoordinaatisto

Näytä yhtenäiskoordinaatisto kartalla


Taustaa

Suomalaisissa eliökartoituksissa käytetään yhtenäiskoordinaatiston (YKJ) perusteella määriteltyä koordinaattiruudukkoa. Yhtenäiskoordinaatiston pohjoiskoordinaatti esitetään metreinä pohjoiseen päivätasaajalta. Itäkoordinaatin perustana on Suomen läpi kulkeva 27. itäinen pituuspiiri, jonka itäkoordinaatti on 3500000. Näin on muodostettu koko Suomen kattava suorakulmainen koordinaatisto, jonka koordinaatit etelä-pohjoissuunnassa ovat välillä 6600000-7800000 ja itäsuunnassa välillä 3000000-3800000.

Biologisissa havaintoaineistoissa yhtenäiskoordinaatistoa on käytetty 1970-luvulta lähtien. Koordinaatiston avulla Suomi on jaettu neliönmuotoisiin osa-alueisiin, joiden koko on määräytynyt tutkimuksen tarpeiden mukaan. Valtakunnallisissa eliöseurannoissa käytetyin aluejako perustuu yhtenäiskoordinaatiston 10 km x 10 km eli neliöpeninkulman ruutuihin. Käytössä on myös 1 km x 1 km (neliökilometri) ja 100 m x 100 m (neliöhehtaari) YKJ-ruutuihin perustuvia aluejakoja.

Biologisissa aineistoissa yhtenäiskoordinaattiruudun sijainti ja koko ilmaistaan samanaikaisesti numerosarjalla, jonka alussa on pohjois- eli P-koordinaatti, välissä kaksoispiste ja sen jälkeen itä- eli I-koordinaatti (esim. 682:332). Numerosarjan pituus ilmaisee sen, kuinka suuresta neliöruudusta on kyse. Neliöpeninkulman kokoisen YKJ-ruudun koordinaateissa on 3+3 numeroa (esim. 682:332). Neliökilometriruudun koordinaateissa on 4+4 numeroa (esim. 6825:3324) ja hehtaariruudun koordinaateissa 5+5 numeroa (esim. 68257:33246). Ruudun koordinaattien P- ja I-osa ovat aina yhtä pitkiä, ja I-osan ensimmäinen numero on aina 3.

Ruudun lounaisnurkan eli vasemman alakulman P-koordinaatti saadaan lisäämällä ruudun P-koordinaatin perään niin monta nollaa, että luvussa on seitsemän numeroa. I-koordinaatti saadaan vastaavasti lisäämällä ruudun I-koordinaattiin loppunollia seitsemään asti. Siten esim. ruudun 682:332 lounaisnurkan koordinaatit ovat P = 6820000 ja I = 3320000.

Ruudun koilliskulman eli oikean yläkulman sijainti saadaan vastaavasti kasvattamalla ruudun P- ja I-koordinaatteja yhdellä ja liittämällä loppuun niin monta nollaa, että muodostuu seitsemännumeroinen luku. Esim. ruudun 682:332 koillisnurkan koordinaatit ovat P = 6830000 ja I = 3330000.

Kartan käyttöohje

Kartalla voit tutkia yhtenäiskoordinaattiruutujen rajojen sijaintia eri mittakaavoissa. Voit liikuttaa ja suurentaa ja pienentää karttaa hiiren avulla. Pitämällä shift-näppäintä pohjassa voit piirtää hiiren avulla kartalle suorakulmion, jonka alue suurennetaan näytölle.

Kartan päälle on piirretty yhtenäiskoordinaattiruutujen rajaviivat eri mittakaavoissa. Viivojen päällä on P- ja I-koordinaattien numerosarjat. Ruudun koordinaatit saadaan ottamalla P-koordinaatti ruudun alareunan viivalta ja I-koordinaatti ruudun vasemman reunan viivalta.

Piirtotyökalut

Kartan oikeassa yläkulmassa on työkalupalkki, jonka kuvakkeita klikkaamalla voit piirtää kartalle pisteitä, polkuja ja alueita. Kuvakkeiden toiminnot ovat seuraavat:

Poistaa kaikki piirretyt elementit kartalta.
Avaa työkalupalkin alle ikkunan, jossa on kartalle piirrettyjen elementtien koordinaatit. Kukin koordinaattipiste on 7+7 numeron pari, jonka pohjois- ja itäkoordinaattien välissä on kaksoispiste ja lopussa kauttaviiva. Pisteessä on yksi koordinaattipari, polussa on jono koordinaatteja alkupisteestä loppupisteeseen. Alueen koordinaattijonon alussa on kauttaviiva, mikä erottaa sen polusta.
Avaa kartan päälle dialogi-ikkunan, josta voit syöttää kartalle yhtenäiskoordinaattiruudun numerosarjan, esim. "682:332".
Aktivoi alueen piirtotilan. Voit hiiren avulla napauttaa kartalle monikulmion nurkkapisteiden sijainnit. Hiiren kaksoisnapautus lopettaa alueen määrittelyn.
Aktivoi polun piirtotilan. Voit hiiren avulla napauttaa kartalle polun pisteiden sijainnit. Hiiren kaksoisnapautus lopettaa polun määrittelyn.
Aktivoi pisteen piirtotilan. Voit hiiren avulla napauttaa kartalle pisteen sijainnin.
Aktivoi muokkaustilan. Voit hiiren avulla napauttaa kartalle piirrettyä aluetta tai polkua, jolloin se siirtyy muokkaustilaan. Muokkaustilassa tukipisteiden ympärillä on mustat ympyrät, joista voit siirtää pisteitä paikasta toiseen. Tukipisteiden välissä on harmaita ympyröitä, joista voit luoda uusia tukipisteitä. Tukipisteen voit tuhota viemällä hiiren kursorin sen päälle ja painamalla näppäimistön delete-painiketta. Muokkaus lopetetaan napauttamalla karttaa kuvion ulkopuolella.
Aktivoi poistotilan. Viemällä hiiren kursorin kuvion päälle ja napauttamalla vasenta painiketta voit poistaa kuvion. Viemällä hiiren kursorin kuvion jonkin tukipisteen päälle ja napauttamalla oikeaa painiketta voit poistaa kuviosta yksittäisen tukipisteen.
Aktivoi perustilan. Tässä tilassa voit siirtää ja zoomata karttaa, mutta kaikki piirtotoiminnot ovat poissa käytöstä.

Kirjallisuutta

Heikinheimo, O. & Raatikainen, M. 1971: Paikan ilmoittaminen Suomesta talletetuissa biologisissa aineistoissa. -- Annales Entomologici Fennici 37: 1–27, liitt.

Heikinheimo, O. & Raatikainen, M. 1981: Ruutukoordinaattien ja paikannimien käyttö Suomessa. (Grid references and names of localities in the recording of biological finds in Finland). -- Notulae Entomologicae 61, ss. 133-154.