Harri Tapani Harmaja: CV

  • Syntynyt 1944 Helsingissä. Born in 1944 in Helsinki, Finland.

  • Ylioppilas 31.5.1963. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu.

  • Asepalvelus 15.2.1964-10.1.1965. Vänrikki (reservissä) 10.1.1965. Luutnantti (reservissä) 4.6.1979.

  • Perhesuhteet: naimisissa. Vaimo: Kirsti Harmaja. Lapsi: Timo Harmaja.
     

  • Tutkinnot Education

    Kielitaito Linguistic abilities

    Lisäksi venäjän alkeet. Latinaakin taidan sen verran kuin klassisen kirjallisuuden lajinkuvausten ymmärtämiseen tai tieteelle uusina kuvattavien taksonien pakollisessa kuvauksessa tarvitaan. Oman alani tieteellistä tekstiä pystyn kohtuullisesti ymmärtämään toki monella muullakin kielellä.
     

    Toimet ja virat Employment history

    Yhteyteni tulevaan työnantajaani, Helsingin yliopistoon syntyi jo 1950-luvun lopulla yhteyksinä silloiseen Kasvitieteen laitokseen ja Kasvimuseoon.  Kasvitieteen professori Aarno Kalelalla oli virka-asunto Kaisaniemen laitos- ja museorakennuksessa. Hänen vaimonsa Aili Kalela oli biologian opettajani, jolle kävin näyttämässä herbaariotani ja tenttimässä kasveja. Kasvinharrastajana tutustuin samalla museon henkilökuntaan, lähinnä tohtoreihin Ilmari Hiitonen ja Gunnar Marklund. Nämä yhteydet johtivat edelleen siihen, että talvella 1960 laitoksen professori Mauno J. Kotilainen pyysi minua avustajaksi seuraavan kesän kenttätutkimuksiinsa.

    Tutkimus Research

    Opetus Teaching

    Stipendit – Grants

    Palkinnot Awards

    Eräitä saavutuksia Some achievements

    Tutkimus Itse arvioin tieteellisen urani pääsaavutusten olevan sienitaksonomian ja kasvitaksonomian alojen tiedeyhteisön olennaisilta osin hyväksymät – tutkimustulokset: katso Publications ja Novelties.
    Tieteelliset museokokoelmat
    Aloittaessani työt Helsingin yliopiston Kasvimuseon amanuenssina vuoden alussa 1970 oli ensimmäinen haaste sienikokoelmien ahtaus, huononpuoleinen tekninen kunto sekä lajien ja näytteiden sijoituksessa käytössä ollut vanhentunut tieteellinen systeemi ja nimistö. Muutamassa vuodessa saatiin nämä seikat kohtuullisen hyvälle ja ajanmukaiselle tasolle. Toinen tieteellisen kokoelmatyön alue, jolla koen varsinkin nuorempana saaneeni merkittävästi aikaan on erittäin suurta tarkkuutta ja monenlaista tietämystä vaatinut – vieläkin kesken oleva – kokoelmissa olevien, lajien ja sukujen nimistön määräävien tyyppinäytteiden erikoiskäsittely. Museossamme on huomattava määrä mm. "Suomen sienitieteen isän" Petter Adolf Karstenin kuvaamien lajien tyyppimateriaalia. Sen kunnostus, luettelointi sekä käsinkirjoitetun tekstin ja suomalaisten paikannimien tulkinta on usein ollut ratkaisevan tärkeäksi avuksi ulkomaisille eri sieniryhmien selvittäjille ja useita laajallekin levinneitä nimistöllisiä ym. sekaannuksia on täten saatu oikaistuiksi.
    Opetus Tärkein opetustehtäväni on ollut syvennetyn makrosienituntemuksen kaksiviikkoisen kenttäkurssin johtaminen Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla syksyinä 1974-1990 eli siis seitsemänätoista perättäisenä lukuvuonna: Lammin makrosienikurssit.
    Yliopistoyhteisöllinen toiminta Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluvan toimintayksikön Kasvimuseon sijoitustaistelussa 2000-luvun alussa olin Kasvimuseon henkilökunnan ja muidenkin tahojen onnistuneeseen lopputulokseen johtaneen taistelun eturintamassa torjumassa kelvotonta ratkaisuvaihtoehtoa. Aktiivisuutta olen joutunut osoittamaan myös useissa muissa yliopistomme asioissa, joissa on ilmennyt epäkohtia ja joissa hyvä hallintotapa tai hyvä henkilöstöpolitiikka usein ovat joutuneet koetukselle: yliopiston kiinteistöjen eli työpaikkojen palo- ja murtoturvallisuus, vartiointi ja häiriköinnin ehkäisy, rakennusten (= työntekijöiden työtilojen) ilmastointi, työtilojen siivous, tonttien talvihuolto, yliopiston ja laitoksen johdon esittämä tieteellisen henkilökunnan työtehtävien virheellinen ja korvaukseton olennainen lisääminen (lopputulos onnistunut), työpaikkaruokailu.
    Ammattiin liittyvä yhteiskunnallinen toiminta Yleisönvalistusta sieni- ja kasvialalla. Yhtenä kirjoittajana myrkkysienikirjassa ja kahdessa sienioppaassa. Eräiden sieniryhmien kirjoittajana yleistajuisessa "Suursienioppaassa". Tehtäviä Pohjoismaiden suursienifloorassa "Nordic Macromycetes". Kirjoittanut yleistajuisia artikkeleita eri sieniryhmistä ja myrkkysienistä alan lehdissä, myrkkysienistä sanomalehdissäkin. Antanut haastatteluja lehtiin, radioon ja televisioon. Järjestänyt sieninäyttelyitä ja toiminut oppaana sellaisissa (esim. kuva yllä!). Kasviartikkeli kotiseututyötä edustavaan "Lohjansaari"-teokseen. Ohjaajana Luonto-Liitto ry:n koululaisille järjestämällä kasvileirillä. Luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämistä. Toiminut kasvi- ja sieniasiatuntijana useissa uhanalaisselvityksissä (mm. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, Lohja, Lammi). Laadin Suomen uhanalaisten sienten luettelon ensimmäisen version silloin kun maamme uhanalaisten eliöiden kartoitus alkoi. Paikallisen asiantuntemukseni perusteella yksin tai muiden kanssa olen tehnyt Lohjan, Karkkilan, Lammin ja Äänekosken kuntien alueille luonnonsuojelualueiden perustamisesityksiä, jotka lähes kaikki ovat myös toteutuneet.
    Verkkovaikuttaminen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon sijoitustaistelu 2000-luvun alussa (ks. yllä) oli paljolti vaikuttamista verkon (varsinkin sähköpostin) välityksellä. Näin olen toiminut myös eräiden muiden yliopistossa tai työpaikalla ilmenneiden ongelmien kohdalla (ks. yllä). Olen myös erityisesti sähköpostitoiminnalla maailmanlaajuisesti tehostanut omieni ja muiden sieniä ja kasveja koskevien tutkimustulosten tunnettavuutta sekä oikaissut virheellistä tai vanhentunutta tieteellisten nimien käyttöä tutkijoille, virallisten tahojen tietokannoille, risteyttäjille, kauppapuutarhoille ja harrastajille (joiltain osin tässä on tavallaan kyse myös verkko-opetuksesta). Verkkojulkaiseminen: Olen laatinut sivuston lukuisten putkilokasvien vähemmän tunnetusta muuntelusta: Harmaja: Notes on vascular plants (linkki tälle sivustolle on otettu Ympäristöministeriön verkkosivuille). Joitain suoranaisempiakin tieteellisiä tutkimustuloksiani olen julkaissut joko pelkästään tai aluksi internetissä (esim. artikkeli Suomen sananjaloista, Pteridium).
     

    Tulokseton viranhaku – An unsuccessful position application process

    Jotain epätavallista Helsingin yliopistossa vv. 1970-1971 toteutetussa virantäyttöprosessissa on täytynyt olla, koska kaksi tunnettua biologia, prof. ja vararehtori (myöhemmin rehtori ja kansleri) Ernst Palmén sekä prof. Risto Tuomikoski kumpikin omalla kirjelmällään poikkeuksellisesti katsoi aiheelliseksi asettaa arvovaltansa peliin ja yrittää muuttaa prosessin kulkua. – – – Työnantajan suunnalta, vieläpä akateemisesta yhteisöstä tulevan puliveivauksen kokeminen yliopistouran alussa ei voi olla jäämättä pysyvästi kalvamaan työntekijän psyykeä.

     

    Back

    Created February 22, 2006. Latest revision May 13, 2012.