Leo Harmaja (1880-1949)

Syntyjään Schadewitz, mutta muutti sukunimensä suuressa nimien suomentamiskampanjassa v. 1906. Vanhemmat Kaarle Schadewitz ja Fredrika Schadewitz (o.s. Häyrinen), jotka niinikään tuolloin muuttivat nimensä Harmajaksi.

Kansantaloustieteilijä. Erikoisalanaan hänellä oli tullipolitiikka; myös tilastotiede oli erityisvahvuutena. Toimi aluksi virkamiehenä sosiaaliministeriössä ja sosiaalihallituksessa.

Teknillisen korkeakoulun kansantaloustieteen professori 1945-1949.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen apulainen (apulaisprofessori).

Leo Harmaja sai kanslianeuvoksen arvon v. 1934.

Hän toimi eräiden alan aikakauslehtien toimittajana. Leo Harmaja esitti itse asiassa ensimmäisenä Tampereen yliopiston syntysanat. Hän kirjoitti useita paljon käytettyjä kansantaloustieteen ja lähialojen oppikirjoja. Osassa niistä oli toisena kirjoittajana hänen puolisonsa, fil. maist. Laura Harmaja.

Leo Harmaja oli kiinnostunut historiasta ja sukututkimuksesta, ja hän on myös julkaissut näiltä aloilta.

Leo Harmajan vaimo oli Laura Maria Harmaja (1881-1954), senaattori, professori ja runoilija Arvid Genetzin tytär. Heillä oli neljä lasta: Outi Eeva Fredrika Talvitie (1911-1936), Saima Rauha Maria Harmaja (1913-1937), Tapani Kaarle Arvid Harmaja (1917-1940) ja Kirsti Hilja Julia Toppari (1923-).

 

Julkaisuja

Gööteporin järjestelmä Suomessa. Helsinki 1907 (väitöskirja).

Kansantaloustieteen oppikirja. 248 s. Otava. 1. painos. Helsinki 1914 (Liikemiesten Kauppaopiston julkaisuja XVI) (5. painos Helsinki 1946) (Laura ja Leo Harmaja).

Effects of the War on Economical and Social Life in Finland. In: Economic and Social History of the World War Series. Yale University Press. New Haven 1933.

Kansantaloudellinen yhdistys 1884-1934. Volkswirtschaftlicher Verein 1884-1934. 209 s. Otava. Helsinki 1934.

Piirteitä Genetz-suvun esivanhemmista. Genos 2: 85-97. 1931. (esitelmä, joka Fil. tri Leo Harmajan oli määrä pitää Suomen Sukututkimusseuran kuukausikokouksessa 13/5 1930 mutta jonka esitelmöitsijän sairastumisen vuoksi luki hänen tyttärensä ylioppilas Outi Harmaja).

Mikkelin lääni 1831-1931. WSOY. Porvoo-Helsinki 1936.

Tilastotieteen oppikirja. 264 s. Otava. 2. painos. Helsinki 1947.

Arvid Genetz Arvi Jännes elämänvaiheet ja elämäntyö. 415 s. WSOY. Porvoo-Helsinki 1949.
 

Back

Latest revision February 6, 2006..