Suomen hirvieläimet

Teksti: Inka Plit • Kuvat: Laila Nevakivi

Suomessa elää viisi hirvieläinlajia. Hirvieläimillä on paljon yhteisiä piirteitä:

Voit myös ladata kuvaston tästä PDF-tiedostona.

Hirvi Alces alces

Hirvi on Suomen suurin eläin. Iso uros voi olla hartioiden kohdalta yli kaksi metriä korkea. Se voi painaa jopa 800 kiloa. Se on siis noin kaksi kertaa karhua suurempi! Hirvi on kuitenkin rauhallinen kasvinsyöjä. Se pitää erityisesti puiden versoista ja vesikasveista. Uroksille kasvaa komeat sarvet, jotka putoavat talvella. Hirviä elää koko Suomessa.

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus ja Poro Rangifer tarandus tarandus

Noin metrin korkuinen metsäpeura hävisi jo kerran Suomesta. Nykyään metsäpeuroja elää taas jonkin verran Kainuussa ja Suomenselällä. Poroja on Lapissa paljon. Poro on puoliksi kesytetty peura, mutta sen kantamuoto on toinen peuran alalaji, tunturipeura. Peurat ja porot syövät jäkälää, kasveja ja sieniä. Urosten lisäksi myös naaraspeuroilla on kaarevat sarvet.

Valkohäntäkauris eli valkohäntäpeura Odocoileus virginianus

Valkohäntäkauris on Suomen erikoisuus. Se tuotiin Suomeen vuonna 1934 Pohjois-Amerikasta. Se onkin viihtynyt täällä hyvin. Nimensä valkohäntäkauris on saanut häntänsä alla olevasta suuresta valkoisesta laikusta. Laikku näkyy kauas silloin kun häntä on pystyssä.

Täpläkauris eli kuusipeura Dama dama

Täpläkauris voi olla punaruskea, harmaa tai lähes musta, mutta ainakin kesällä se on yleensä täplikäs. Uroksen tunnistaa myös leveistä sarvista. Täpläkauris on tuotu Eurooppaan Aasiasta. Suomessa niitä elää ainakin Hyvinkäällä ja Inkoossa. Ne eivät selviä täällä hyvin ilman talviruokintaa.

Metsäkauris Capreolus capreolus

Metsäkauris on hirvieläimistämme pienin, vain 65-80 cm korkea. Uroksen sarviin kasvaa korkeintaan kuusi piikkiä. Metsäkauriita elää Etelä- ja Länsi-Suomessa. Alkuperäinen Bambi-tarina kertoi metsäkauriin vasasta, mutta Disneyn elokuvassa lajiksi on vaihdettu valkohäntäkauris. Metsäkauriin vanha suomenkielinen nimi on tarvas.