Vuodet kuvina

Muutosta ilmassa -näyttelyä rakennettiin, markkinoitiin ja lopulta näyttely avattiin sekä kutsuvieraille että suurelle yleisölle

Myskihärän karvoilla päällystetyt, jääkauden aikaisten mammuttien rekonstruktiot saivat juurelleen mammuttiarojen kasvillisuutta, kun Muutosta ilmassa -näyttelyä rakennettiin Luonnontieteellisen museon toiseen kerrokseen helmikuussa 2015.

100 päivää uuden näyttelyn avajaisiin ja museon väki jalkautui kesäisen Helsingin kaduille mainostamaan tulevaa. Mukana menossa oli muun muassa jään seasta pilkistänyt luolakarhun pääkallo.

Muutosta ilmassa -näyttelyn avajaisia vietettiin näyttävästi 20. marraskuuta 2015 museon Elämän historia -salissa. Monikymmenpäisen juhlayleisön mukana näyttelyavajaisia olivat juhlistamassa muun muassa Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson, tilaisuuden yhteistyössä Luomuksen johtajan Leif Schulmanin kanssa juontanut WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sekä näyttelyn virallisesti avannut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Seuraavana päivänä kutsuvierasavajaisten jälkeen näyttely avattiin myös suurelle yleisölle.

Kaisaniemessä evoluutiopuun muokkaustyöt etenivät

Vuoden 2015 toukokuussa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuun istutusaltaat olivat valmiit ja puun rakenne selkeästi nähtävillä. Kesien 2015 ja 2016 aikana puutarhurit siirsivät evakossa olleet kasvit uusiin paikkoihinsa.

ESCAPE-näyttely kertoi kasvien etäsuojelusta

EU Life+ -varoin rahoitettu ESCAPE-hanke sai näkyvyyttä Kaisaniemessä, kun hanketta esittelevä näyttely avattiin puutarhaan heinäkuussa 2015. ESCAPE:n avulla tutkitaan Suomen luonnonvaraisten kasvien ex situ - eli etäsuojelua siemenpankkimenetelmällä sekä siirtoistutusten avulla.

Oravakongressi keräsi Helsinkiin tutkijoita

Ympäri maailmaa tutkijoita kokoontui Helsinkiin vuoden 2015 kesäkuussa, kun Luomus koordinoi ja järjesti seitsemännen kansainvälisen oravakongressin. Kuvassa kansainvälinen osallistujajoukko Luonnontieteellisen museon edessä.

Kumpulaan luonnonmukaista metsänpohjaa

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan Suomi-osioon, joka pyrkii tulevaisuudessa esittelemään kaikki Suomesta luonnonvaraisena löytyvät kasvilajit, levitettiin Keski-Suomesta peräisin olevaa kunttaa toukokuussa 2015. Kuntta rullattiin kartanon eteläpuolisen Suomi-osion kangasmetsätyypin alueelle.

Suomen vanhin nisäkäsluu esille Luonnontieteelliseen museoon

Salon Suomusjärveltä löytynyt fossiililöytö paljastui vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa yli 5 miljoonaa vuotta sitten eläneen norsueläimen, Deinotheriumin olkaluun palaksi. Pitkän ja mutkikkaan matkan Suomusjärveltä Helsingin yliopistolle kulkeutunut luu päätyi lopulta Luonnontieteelliseen museoon Muutosta ilmassa -näyttelyyn esille muiden muinaisten nisäkäsluulöytöjen viereen.

Kävijöitä riitti puutarhojen kukkaloiston keskelle

Vuosina 2015 ja 2016 Kaisaniemen kasvihuoneilla vieraili ja kuvankin kärsimyskukkaa (Passiflora racemosa) ihasteli yhteensä yli 50 000 kävijää. Vastaavasti Kumpulan puutarhalla kävijöitä oli yhteensä yli 22 000.

Digitointilinjastolla tuloksellista työskentelyä

Luonnontieteellisen museon viereisessä rakennuksessa, Economicumissa linjat kävivät kuumina, kun digitointilinjaston toiminta käynnistyi vuosien 2015 ja 2016 aikana toden teolla. Vuonna 2015 linjastolla digitointiin lähes 70 000 näytettä ja vuonna 2016 luku oli 141 000!

Jäkäläkongressiin osallistui yli 300 tutkijaa

Oravakongressin lisäksi Luomus järjesti yhteistyökumppaneineen vuonna 2016 kahdeksannen kansainvälisen jäkäläkongressin. Kongressin osallistujat pääsivät esitelmien ja posterisessioiden lisäksi tutustumaan Kaisaniemen uudistuvaan puutarhaan. Kuvassa jäkälätutkijajoukko lähdössä kiertueelle jäkälä- ja sammalpuutarhaosioihin.

Luomuksen lintututkijoiden toimittamalle Rengastusatlaalle valtion Tiedonjulkistamispalkinto

Suomen rengastusatlas I-II palkittiin vuoden 2016 lokakuussa valtion Tiedonjulkistamispalkinnolla. Atlas kokoaa yhteen rengastuksen kautta yli 100 vuoden aikana saadut tiedot suomalaisesta rengastustoiminnasta ja sen tuloksista sekä toimii erinomaisena tietopakettina päättäjille, harrastajille ja muille rengastuksesta kiinnostuneille. Kuvassa Rengastusatlaksen tekijät: William Velmala (vas), Jari Valkama, Petri Sola, Esa Lehikoinen, Pertti Saurola, Dick Forsman, Aleksi Lehikoinen, Harri Sulonen ja Markus Piha.

Luonnontieteellisen museon suosio nousi korkeimmalle vuosiin

Vuosina 2015 ja 2016 museossa riitti kävijöitä – kumpanakin vuonna yli 165 000! Suosio oli korkeimmillaan sitten vuosien 2008–2009, Luonnontieteellisen museon peruskorjauksen aikaansaaman yleisöryntäyksen jälkeen. Kuvassa marraskuisen ilmaisperjantai-illan kävijäpaljoutta.